Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvattiin Sastamalassa viime vuonna 16 000 eurolla. Arvioita tehtiin 36 hehtaarin alalla ja korvattavia kohteita oli yhteensä 10. Keskimäärin korvattiin 445 euroa per hehtaari.
”Arvioista neljä kappaletta oli Sammaljoella ja kolme Kaltsilassa. Yhdet arviot tehtiin Kiikoisissa, Kutalassa ja Masossa. Kaikki kohteet olivat kasvu- ja laatutappiokorvauksia”, toteaa metsäneuvoja Aulis Mäkinen Suomen metsäkeskuksen läntiseltä alueelta.
Koko Pirkanmaalla metsävahinkoja korvattiin 40 000 eurolla. Miltei puolet korvauksista kohdistui siis Sastamalaan.
Hirvieläinten tekemät tuhot metsissä kohdistuvat taimikoihin.
”Hirvet syövät ja katkovat männyn- ja koivuntaimia taimikoissa. Tuho voi olla lievä, vähämerkityksellinen tai aivan totaalinen, jolloin taimikko joudutaan perustamaan uudelleen.”
Uudelleen istutettavan taimikon korvaus on kuluperusteinen. Mäkinen kertoo, että kasvu- ja laatutappiokorvauksen suuruuteen vaikuttaa maapohjan rehevyys, puulaji, taimikon ikä ja pituus sekä tuhottujen taimien määrä.
Kasvu- ja laatutappiokorvaus vaihtelee nollan ja 1500 euron välillä per hehtaari. Keskimäärin korvaus on 500 euroa hehtaarilta.
”Hirvituhoja männyntaimikossa voi yrittää ehkäistä raivaamalla lehtipuuston pois taimikosta. Pienessä taimikossa voi käyttää niin sanottuja syönninestoaineita, joita ruiskutetaan vuosittain taimen latvaan. Taimikon ollessa yli kaksimetristä tämä ei enää auta.”
Mäkisen mukaan kaikenlaisia poppakonsteja on myös olemassa.
”Esimerkiksi saippuanpaloja pusseissa ja ihmisen hiuksia sukkahousuissa. Näiden tehoista en tiedä. Niin kauan kuin on hirviä on myös hirvituhoja. Tuhojen määrään vaikuttaa alueen talviaikainen hirvitiheys”, hän muistuttaa.
Hirvieläinvahinkoihin lasketaan myös valkohäntäpeuran aiheuttamat tuhot.
”Peura aiheuttaa tuhoa yleensä pienissä koivuntaimikoissa ja juuri istutetuissa kuusentaimikoissa. Myös metsäkauris syö pieniä kuusentaimia, mutta sen aiheuttamia tuhoja ei korvata valtion varoista.”
Aulis Mäkisen mukaan hirvivahinkokorvausten määrä on Sastamalassa viime vuosina ollut varsin tasainen.
”Hirvivahinkokorvausten määrä riippuu hirvien aiheuttamien tuhojen määrästä ja paljonko maanomistajat tekevät arviointipyyntöjä metsäkeskukselle.”
Hirvituhot puolestaan ovat vähentyneet Sastamalassa viime vuosikymmenien aikana. Pääsyy tähän on, että valtaosa istutuksista tehdään kuusentaimilla.
”Hirvituhojen pelossa ei uskalleta istuttaa männyn- tai koivuntaimia niille soveltuville kohteille. Tämä kuusen istuttaminen joka paikkaan on varmasti suurin hirven aiheuttama ongelma metsätaloudessa.”
Suomen metsäkeskus maksaa hirvieläinvahinkokorvaukset metsänomistajille helmikuun aikana. Korvaushakemusten käsittely alkoi heti vuodenvaihteen jälkeen.
Taimikon kunto kannattaa tarkistaa keväällä
- Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua.
- Metsänomistajien on hyvä tarkistaa taimikoiden kunto vähintään kerran vuodessa. Paras ajankohta siihen on keväällä, kun lumi on sulanut ja lehtipuut ovat vielä lehdettömiä.
- Metsänomistajat voivat hakea Metsäkeskuksesta korvausta hirvieläinvahingoista. Hirvivahinkoilmoitus kannattaa tehdä sähköisesti Metsään.fi-palvelussa. Ilmoituksen voi lähettää myös lomakkeella.
Lähde: Suomen metsäkeskus
