Elokuussa voimaan tulleen oppivelvollisuuslain muutoksen myötä maan hallitus on halunnut turvata koulutuksen kaikille nuorille. Oppivelvollisuuden laajentumisen tarkoituksena on tukea nuoria niin, että kaikilla on mahdollisuus suorittaa toisen asteen tutkinto.

Vammalan lukion rehtori Leeni Kirvesmäen mukaan tavoite on hyvä, mutta pelkästään oppivelvollisuuden laajentamisella siihen ei päästä.

”Usein nuori kyllä käy koulua 18-vuotiaaksi asti edes jotenkuten, mutta täysi-ikäisyyden myötä myös opinnot saattavat katketa, jos arjenhallinta ja motivaatio ovat heikkoja”, Kirvesmäki sanoo.

Kirvesmäki vastaa Sastamalassa monista oppivelvollisuuden laajentumiseen liittyvistä asioista. Hänen mielestään yhä enemmän tarvittaisiin – ihan valtakunnallisestikin – kuntouttavaa toimintaa jo 16-18-vuotiaille, jotta nuorten opiskelukyky säilyy.

”On todella tärkeää, että jokainen nuori kokee toisen asteen tutkinnon suorittamisen mielekkääksi.”

Kunnat toivovat täysimääräistä korvausta

Oppivelvollisuuden laajentuminen toisen asteen koulutusta koskevaksi on tuonut kunnille pakollisia menoja. Sastamalassa on palkattu tällä hetkellä osa-aikainen määräaikainen oppivelvollisuuskoordinaattori hoitamaan kunnan uusia tehtäviä. Sastamalan kaupunki on lukiokoulutuksen järjestäjä, ja sitä kautta lisäkustannuksia on tullut viime syksynä aloittaneiden lukiolaisten opiskelun kannalta välttämättömistä hankinnoista.

Leeni Kirvesmäen mukaan toisen asteen koulutuksen maksuttomuus on käytännössä tuonut kunnalle maksettavaa tietokoneista ja kurssikirjoista. Syksyn aikana oppivelvollisuuden laajentumisesta on tullut kuluja noin 60 000 euroa.

”Eniten menoja on tullut oppimateriaaleista, vaikka yritämmekin esimerkiksi tehdä työjärjestykset mahdollisimman kustannustehokkaasti. Osa oppimateriaaleista on kierrätettäviä, osa henkilökohtaisia. Lopullisia opiskelijakohtaisia kustannuksia koko lukioajalta on vielä vaikea tarkkaan laskea”, hän sanoo.

Valtio on luvannut, että oppivelvollisuuden laajentumisen kulut korvataan täysimääräisesti. Kirvesmäen mukaan nykyinen valtionosuus ei kata kaikkia kunnan kuluja. Lukiokoulutuksen valtionosuudet ovat muutenkin riittämättömät kustannuksiin nähden eli kunnat rahoittavat lukiokoulutusta huomattavasti.

”Toivon, että todellisia kustannuksia seurataan valtakunnan tasolla tarkkaan ja niihin reagoidaan myös valtionosuuksista päätettäessä”, Kirvesmäki sanoo.

Edistää koulutuksen tasa-arvoa ja nuorten osallisuutta

Oppivelvollisuusiän nostamisen vaikutuksia voi olla vielä aikaista arvioida, mutta Leeni Kirvesmäen mukaan yhtä asiaa uudistuksen tiimoilta ei voi kiistää. Se on merkittävä koulutuksen tasa-arvon edistämisen kannalta. Koulutus on myös osallisuutta yhteiskunnassa.

”Paljon on keskusteltu siitä, että samoihin tavoitteisiin olisi päästy muillakin keinoilla, kuten kohdistamalla tukitoimet heikoimmassa asemassa oleviin, mikä varmasti on totta. Nyt eletään tämän päätöksen mukaan ja yritetään tehdä muutoksesta mahdollisimman hyvä.”

Kirvesmäki korostaa, että asiaa voi lähestyä myös siitä näkökulmasta, että uudistus tarkoittaa tulonsiirtoa lapsiperheille. Viime vuosina on keskusteltu paljon syntyvyyden laskusta ja yhteiskunnan keinoista lapsiperheiden tukemiseksi.

”Maksuttoman toisen asteen koulutuksen voi ajatella parantavan ylipäätään lapsiperheiden asemaa yhteiskunnassamme. Perheen varallisuudesta riippumatta lapset ovat tulevaisuuden tekijöitä, ja heitä tarvitaan.”