“Tervetuloa, tupa on täynnä kauniita ja rohkeita”, kuuluu tervehdys toimittajan astuessa sisään Marttilan asukastupaan Sastamalan kaupungin Törmäkadulla sijaitsevan vuokrakerrostalon alakerrassa.

Koolla on kahdeksan hengen porukka, vakiokalustoa kuulemma. Nojatuolin on vallannut Pena, sohvalla häntä vastapäätä istuu Tokke. Ikkunan alla ovat Anneli, Helmi ja Toini, pöydän ääressä istuvat Lisa ja Marianne. Paikalla on myös Heli, jota muu porukka kuvailee tuvan emännäksi.

Asukastupa on Sastamalan seurakunnan diakoniatyön alulle panemaa toimintaa, mutta pyörii juuri Helin kaltaisten aktiivien ansiosta.

“Minulla on tänne avain. Tulen yleensä noin puoli tuntia ennen ovien avaamista järjestelemään paikkoja ja keittämään kahvia”, nainen kertoo.

Nytkin pannu porisee sivupöydällä. Voileivät on katettu kauniisti lautaselle ja pullat odottavat ottajia. Kahvimukit seisovat siistissä rivissä hyllyllä kastettavien yläpuolella.

Törmäkadun lisäksi asukastupa pyörii säännöllisesti Lousajan Kannintiellä. Ideana on tukea alueiden asukkaiden sosiaalista kanssakäymistä, yhteisöllisyyttä ja osallistumista.

Paikalle ovat tervetulleita kaikki ikään, sukupuoleen tai asemaan katsomatta, kunhan noudattaa varsin yksinkertaisia sääntöjä. Marttilan asukastupaan ei saa tulla humalassa ja käytöksen pitää olla asiallista ja toista kunnioittavaa. Sääntöjen mukaan tuvalla ei juoruilla, mutta huolet saa luvan kanssa jättää oven taakse. Ja omat jälkensä pitää siivota.

Osa Törmäkadun kävijöistä on läheisistä kerrostaloista, muutama tulee hiukan kauempaa.

“Kaikki ovat tervetulleita, ei täällä kysytä mistä olet kotoisin”, Heli korostaa.

Törmäkadulla kokoonnuttiin ensimmäisen kerran 2. helmikuuta vuonna 2015. Ihan hiljattain oli siis toiminnan seitsenvuotispäivä.

“Koronarajoitusten vuoksi kausi käynnistettiin 7. päivä tätä kuuta. Olemme tottuneet viettämään erilaisia merkkipäiviä ja juhlapäiviä, mutta nyt jäivät syntymäpäivät pitämättä. Ehkä kevätpäiväntasauksen aikaan voisi järjestää jonkin juhlan”, Heli miettii.

Monissa juhlissa on käynyt soittamassa ja laulamassa Sastamalan seurakunnasta eläköitynyt pappi Hannu Heikkilä, häneen Heli aikoo ottaa yhteyttä nytkin.

Vaikka toiminta on seurakunnasta lähtöisin ja paikalla saattaa joskus piipahtaa pappi tai diakoniatyöntekijä, ei asukastuvissa ole hengellistä sisältöä.

“Moni vierastaa paikkaa, kun luulee että täällä on kovin harrasta ja hengellistä. Ei täällä lueta katekismusta”, huomauttaa Pena.

“Emmekä pidä kinkereitä”, Marianne jatkaa.

Mitä asukastuvalla sitten puuhataan? Ei välttämättä mitään ihmeellistä. Ollaan, jutellaan ja juodaan kahvia. Päivitellään päivänpolttavia asioita, kuten koronaa ja nyt Ukrainan tilannetta. Tavataan toisia ihmisiä. Välillä soitetaan YouTubesta musiikkia ja pidetään levyraatia.

“Ja on pidetty muistotilaisuuksia edesmenneille kävijöille”, Pena kertoo.

Yhdelle seinälle seurakunta on hankkinut tietokoneen ja ompelukoneen. Niillä voi maksaa laskunsa tai surauttaa revenneen sauman kuntoon.

Asukastupa on avoinna kahdesti viikossa, maanantaisin ja keskiviikkoisin. Se on kävijöiden mielestä sopiva määrä.

“Kolmatta päivääkin kokeiltiin, mutta tuntui että sitten ei riittänyt kävijöitä”, Heli sanoo.

Koronan vuoksi tuvan ovia jouduttiin pitämään pitkään säpissä. Se tuntui ikävältä.

“Jotain puuttui elämästä”, summaa tuntojaan Lisa.

“Tuli tyhjä olo. Kyllä meidän taisi kaikkien olla tänne ikävä”, Tokke nyökyttelee.

Välillä on tehty retkiä tuvan ulkopuolelle. Porukalla on käyty esimerkiksi Laukon kartanossa ja Vapriikissa sekä retkeilty Otamuksella ja Kiikoisten kirkkotuvalla. Osa reissuista on toteutettu Lousajan porukan kanssa.

Asukastuvan kävijöistä on muodostunut tiivis ja läheinen joukko. Osa porukasta on tuntenut toisensa entuudestaan, toiset taas tutustuneet tuvalla.

“Me asuimme Tokken kanssa pitkään naapureina tuossa puretussa kerrostalossa, mutta tulleet paremmin tutuiksi vasta täällä”, Toini kertoo.

Tuvalla solmittujen suhteiden ansiosta osa kävijöistä tapaa toisiaan myös muualla.

“On tullut uusia kohtaamisia ja uusia ystäviä”, Marianne summaa.

Vaikka joukko on toisilleen kovin tuttu ja yhteen hitsautunut, uudet kävijät toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi.

“Kaikki ovat joskus astuneet ensimmäisen kerran tämän kynnyksen yli. Rohkeasti vain mukaan”, väki toivottaa.

Heli muistuttaa vielä päätteeksi, ettei tupaan sitten todellakaan ole ikärajaa.

“Tänne voisi tulla vaikka hoitovapaalla oleva äiti pikkuisensa kanssa. Meitä on täällä monta varamummoa!”

Marttilan asukastupa on avoinna maanantaisin kello 10-13 ja keskiviikkoisin kello 12-15. Osoite on Törmäkatu 3 A (kellarikerros)

Lousajan asukastupa on avoinna tiistaisin kello 14-17 ja torstaisin kello 12-15. Osoite on Kannintie 8 (käynti talon takaa)