Suomalainen maataloustuotanto on ajautunut viimeisen vuoden aikana kohti kriisitilannetta, kun tuotantokustannukset ovat vuoden sisällä tehneet huiman hinnannousun niin polttoaineiden, rehujen kuin lannoitteidenkin osalta.

Maanviljelijät oli ajettu ahtaalle jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mutta sotatilanne kärjisti ongelmia entistään energian ja maakaasun jyrkän hinnannousun vuoksi.

”Lisäksi taustalla painavat jo aiempien vuosien heikot satokaudet, erityisesti viime vuonna sato jäi ennätyksellisen alhaiseksi. Huono sato on luonnollisesti vaikuttanut rehuraaka-aineiden saatavuuteen, mistä johtuen hinnat ovat voineet joidenkin raaka-aineiden kohdalla nousta jopa moninkertaisiksi”, huittislaisen Mahlamäen tilan Ari Mahlamäki avaa.

Rehun hinnannoususta kärsivät eniten siipikarja- ja sikatilalliset.

”Tuottajan näkökulmasta tilanne on vaikea, sillä vaikka tuotantokustannukset ovat nousseet roimasti, meille maksettava tuottajahinta on suunnilleen ennallaan”, Mahlamäki kertoo.

Ukraina ja Venäjä merkittäviä viljantuottajia

Mahlamäki toimii paitsi siipikarjalihan tuottajana ja viljelijänä myös broilerintuottajien omistaman, siipikarjan rehuseoksia valmistavan Satarehu Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Hän ei ole huolissaan ainoastaan rajusta tuotantokustannusten noususta vaan myös viljan saatavuudesta.

Sekä Venäjä että Ukraina ovat merkittäviä viljantuottajia koko maailman mittakaavassa.

”On täysi arvoitus, miten heidän tuotantonsa tai vientinsä tulevaisuudessa jatkuu. Uskon, että Venäjälle asetetut talouspakotteet tulevat varmasti näkymään niin vilja- kuin muussakin raaka-ainekaupassa koko maailmalle”, Mahlamäki toteaa.

Luonnonvarakeskuksen maaliskuun alussa julkaiseman viljatasearvion mukaan kotimaan viljavarastojen pitäisi riittää uuteen satokauteen asti. Mahlamäki ei kuitenkaan täysin luota tähän.

”Syksyyn ja uuden sadon valmistumiseen on vielä pitkä aika. Nähtäväksi jää, miten paikkansapitävä arvio on, sillä ainakin tällä hetkellä tuntuu ettei vilja liiku tiloilta juuri ollenkaan.”

Lisäksi kysymysmerkki on sekin, mihin hintatasoon mahdollisesti varastoissa oleva vilja myydään ja riittääkö tiloilla maksukykyä nykyisen hintatason viljoista valmistettuun rehuun.
”Valitettavasti rehuhintojen nousulta on mahdotonta välttyä tälläisessä tilanteessa”, Mahlamäki harmittelee.

Tämä saattaa tarkoittaa myös sitä, että kasvattajat eivät pysty enää ottamaan eläimiä kasvatukseen.

”Se puolestaan voi johtaa siihen, että kaupassa tulee pulaa lihasta”, Mahlamäki sanoo.

Satarehu reagoi nopeasti

Satarehulla raaka-aineiden saatavuuteen liittyviin ongelmiin on pyritty reagoimaan toimintavarmuuden takaamiseksi.

”Olemme pohtineet tarkasti omaan tuotantoomme hankkimiamme ja varaamiamme raaka-aineita sekä niiden riittävyyksiä, jotta pystyisimme palvelemaan kaikkia asiakkaitamme mahdollisimman hyvin uuden satokauden alkuun asti.”

Tästä johtuen Satarehu teki ratkaisun lopettaa toistaiseksi kalkkunoiden täysrehun valmistuksen.

”Näin toimitaan ainakin uuteen satokauteen asti. Kasvussa olevat parvet tietenkin ruokitaan loppuun, mutta uusiin kasvatusparviin meiltä ei enää saa täysrehua”, Mahlamäki kertoo ja lisää, että kalkkunoiden viljarehun valmistus kuitenkin jatkuu edelleen.

Ukrainasta ja osittain myös Venäjältä tulevien viljarahtien pysähtymisen myötä viljan saatavuudessa on ongelmia ympäri maailmaa, erityisesti Lähi-idässä. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi jockuunvaihteessa, että esimerkiksi Libanonissa viljaa on varastossa vain kuukaudeksi ja leipää on jo alettu säännöstellä.

Samansuuntaisia uutisia on kantautunut myös Jemenistä ja Syyriasta.

Tästä syystä Mahlamäki peräänkuuluttaa suomalaisilta viljatoimijoilta nyt isänmaallisuutta ja omasta huoltovarmuudesta huolehtimista.

”Tässä haastavassa tilanteessa näitä loppuja, vähiä viljoja ei tulisi viedä rajojen ulkopuolelle.”

Kustannustennousu tulee näkymään kuluttajan lompakossa

Lannoitteiden hinnannousu iskee viljelijöille todenteolla todennäköisesti vasta ensi keväänä. Maaseudun Tulevaisuuden tekemän kyselyn mukaan yli puolet viljelijöistä on hankkinut kaikki tulevan kasvukauden lannoitteet varastoon.

Iso osa lannoitteista on jo levitetty pelloille syksyllä tehtyjen kylvöjen yhteydessä.

Viime viikkoina luisteluradoilta näyttäneet pellot saattavat tosin ennakoida huonoa myös syysviljojen osalta.

”Sitä on kuitenkin mahdotonta ennakoida etukäteen. Näemme tilanteen vasta sitten, kun maa on sulanut ja kasvu päässyt kunnolla vauhtiin. Valmiiksi vaikean tilanteen vuoksi toivon todella, että syyskylvöt ovat onnistuneet hyvin”, Mahlamäki sanoo.

Tuotantokustannusten nousu tulee väistämättä heijastumaan myös kuluttajan lompakkoon.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) maalaili viikonlopun Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että ruoan hinta saattaisi nousta Ukrainan kriisin seurauksena jopa puolella.

Useammat asiantuntijat ovat ennusteissaan maltillisemmalla linjalla ja kaavailevat ruokakassin hintalappuun viiden, korkeintaan kymmenen prosentin korotusta.

Nousupaine on kuitenkin täysin kiistaton, sillä elintarvikeketjussa yhden osan kustannusten kasvusta seuraa nousua myös muille. Energian hinnannousu tuntuu paitsi viljelijälle myös teollisuudessa, kuljetuksissa ja kaupassa.

”Kaupalla on historiallisen suuri rooli juuri nyt elinkelpoisen maatalouden sekä huoltovarmuuden kannalta. Alkutuotanto tarvitsee lisää rahaa markkinasta, tukirahat eivät alkutuotantoa pelasta se on vain tekohengitystä”, kiteeyttää Mahlamäki.