Viime viikolla alkanut lakko koskee aluksi kuutta sairaanhoitopiiriä ja sen piirissä on noin 25 000 hoitajaa. Jos sopua ei saada aikaiseksi, lakko laajenee pääsiäisenä 13 sairaanhoitopiiriin ja 40 000 hoitajaan. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer järjestivät perjantaina kuudella paikkakunnalla mielenosoituksia tuodakseen esiin sote-alan ongelmia ja vauhdittaakseen neuvotteluja.
Tampereen mielenosoitukseen osallistui myös sastamalalaisia ammattiliittojen jäseniä. Tehyn PSHP:n ammattiosasto 366:n sastamalalaisen puheenjohtaja Leena Saarelan mukaan osallistujilla oli hyvä yhteishenki, ajatuksena ”nyt tai ei koskaan, nyt viimeinkin on meidän aika”.
Saarela kertaa hoitajajärjestöjen keskeisen tavoitteen: pitää löytää ratkaisu hoitajapulaan. Tehy ja SuPer julkistivat helmikuussa sote-alan pelastusohjelman, jolla sote-henkilöstön palkkoja nostettaisiin vuosittain 3,6 prosenttia viiden vuoden ajan tavanomaisten sopimuskorotusten lisäksi.
Järjestöjen mukaan valtiovallan tulisi vastata pelastusohjelman rahoituksesta. Saarelan mukaan lakkotilanne jatkuu, koska työnantajapuoli keskeytti neuvottelut, eikä kukaan sovittele työriitaa tällä hetkellä.
”Valtakunnansovittelija ei myöskään ole kutsunut työriidan osapuolia sovittelupöytään viime tiistain jälkeen.”
Saarelan mukaan valtakunnansovittelijan antama sovitteluehdotus ei sisältänyt mitään keinoja hoitajapulan korjaamiseksi, ja siksi järjestöt hylkäsivät sen yksimielisesti. Ehdotus ei sisältänyt veto- ja pitovoiman turvaavia palkankorotuksia, sote-alan pelastusohjelmaa, eikä parannuksia työoloihin.
”Jo nyt meillä on 30 000 täyttämätöntä sote-alan työpaikkaa. Tulevaisuudessa tilanne hankaloituu, ellei asioita korjata.”
Saarela sanoo, että hoitajapula näkyy Sastamalassakin karmaisevalla tavalla. Alalle tulijoita ei ole – ei edes erikoissairaanhoitoon.
”Avoimiin toimiinkaan ei välttämättä ole yhtään hakijaa. Hoitajapula on todellisuutta, ja tilanne jo kriisiytynyt paljon ennen lakkoa. Ratkaisu löydettävä nyt.”
Julkisuudessa lakolla on tukijansa, mutta kritiikkiäkin on esitetty muun muassa siihen liittyen, että suojelutyö ei lakon aikana olisi riittävää. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut potilasturvallisuuslakia, jolla hoitajia voitaisiin riittävässä määrin velvoittaa työhön.
Leena Saarela, mitä ajatuksia tämä herättää?
”Järjestöt ovat pitkään vieneet viestiä työnantajien suuntaan siitä, että jo normaaliaikana hoitajaresurssit ovat liian pienet potilaiden asianmukaiseen ja oikea-aikaiseen hoitoon eikä potilasturvallisuuden tai työturvallisuuden vaarantumiseen ole puututtu.”
”Nyt meidän laillista työtaisteluamme, lakkoa, ollaan valtion taholta kaatamassa pakkolain turvin. Meidän sote-alan työntekijöiden henkilökohtaiseen vapauteen ja työtaisteluoikeuteen ollaan puuttumassa”, tilittää Saarela.
Hän korostaa, että ammattiyhdistysten mielestä pakkolaki on myös täysin perusteeton; suojelutyötä on annettu riittävästi, paikoin jopa enemmän kuin normaaliajan toteutunut hoitajamiehitys. Suojelutyöstä myös neuvotellaan koko ajan.
”Pakkolain ainoa tarkoitus on murtaa hoitajien laillinen työtaistelu. Pakkolaki ei vahvista mitenkään hoitoalan pito- eikä vetovoimaa, vaan päinvastoin, saa osaajat hakeutumaan muihin töihin. Olemme pettyneitä.”
