Sastamalan kaupungin metsissä tehdään hakkuita yhteensä 65,1 hehtaarin alalla. Mukana on harvennus- ja päätehakkuuleimikoita.
Kohteita on Vammalassa, Mouhijärvellä ja Äetsässä. Mouhijärvellä hakkuita teetetään pinta-alaltaan eniten. Siellä suoritettava harvennushakkuu on suuruudeltaan 19,5 hehtaaria ja avohakkuu 4,2 hehtaaria.
Teknisen lautakunnan hyväksymien tarjousten perusteella hakkuut tuottavat kaupungille lähes 300 000 euroa. Lopullinen ostohinta määräytyy mittausten perusteella.
Kommentointi ei ole käytössä.
Hopunkatu 1, 38200 Sastamala
Avoinna ma-pe klo 8-16
p. 010 229 0400
(Puheluhinta on pelkästään matkapuhelu (mpm) tai paikallisverkkomaksu (pvm)
ilmoitukset@alueviesti.fi
toimitus@alueviesti.fi
etunimi.sukunimi@alueviesti.fi
Y-tunnus: 0415990-8
Rekisteri- ja tietosuojaseloste
Kustannusliike Aluelehdet Oy on vuonna 1981 perustettu perheyritys.
Viiden kunnan alueella ilmestyvä Alueviesti on vakiinnuttanut vahvan aseman alueellisena tiedotusvälineenä. Alueviesti jaetaan keskiviikkoisin Sastamalassa, Huittisissa, Punkalaitumella, Säkylässä ja Kokemäellä. Jättijako joka viikko, painos 34 000, tavoittaa myös ne taloudet, johon ei tule tilattavaa lehteä.
Uutismedian Liiton jäsen. Noudatamme JSN:n ohjeita.
Tämän jutun olisi voinut otsikoida myös “kaupunki suunnittelee yli neljän hehtaarin avohakkuita Mouhijärvellä”.
Onko tämä oikeasti välttämätöntä? Eikö kaupunki voisi siirtyä jatkuvaan kasvatukseen?
En tunne ko. kohdetta mutta yleisesti jatkuvaan kasvatukseen voi siirtyä, jos metsässä on valmiiksi eri-ikäistä puustoa. Avohakkuuseen päädytään, jos vanhan puuston kasvu on pysähtynyt. Jatkuva kasvatus on oman 40 v kokemukseni kautta toimiva yksityismetsissä. Paljon on kiinni homman onnistumisesta minkälainen kaveri on moton puikoissa ja lisäksi hakkuu on pakko tehdä kun puu ja maasto ovat jäässä. Jatkuvaan kasvatukseen on huonosti ohjeita kun tapa oli “melkein kiellettyä” takavuosina.
P. Jarkko
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Jatkuva kasvatus ei tainnut olla ainoastaan “melkein kiellettyä”, vaan yksityismetsälain tulkinta teki siitä laitonta takavuosina.
Miksi ajattelet, ettei jatkuva kasvatus sovi julkisiin metsiin vai ymmärränkö väärin?
Ajattelin aiemmassa kommentissani Mouhijärven palstan sijaan mahdollisuutta, että kaupunki tekisi periaatepäätöksen jatkuvaan kasvatukseen siirtymisestä luonnon monimuotoisuuden, esteettisten- ja retkeilyarvojen tukemiseksi.
Sastamalan metsävarat ovat noin 2200 hehtaaria ja jatkuva kasvatus vaatisi myös jatkuvaa seuraamista mitä missäkin voidaan ja pitää tehdä. Johtaisi todennäköisesti pienempiin kohteisiin ja ohjeistus kunnalle MHY:n taholta pitäisi olla kohdekohtainen. Pidän liian työläänä seurannan ja ohjeistuksen kannalta.
Vierailin viime vuonna parissa esittelykohteessa josko oppisin uutta. Toinen oli hoidettu ns. omistajan tekemänä (oli hyvä) ja toinen urakoitsijan suorittamana. Paikalla ollut asiantuntija kertoi mitä on hyvin ja mitä ei.
Jatkuvan kasvatuksen opetusta olisi lisättävä konehakkuun koulutuksessa. Moottorisahahommana tämä sujuu, jos silmä on kunnossa.
Hiilinielujen kannalta jatkuva kasvatus on sepekantosen mainitsemien seikkojen ohella parempi ratkaisu. Ennustan, että jatkuva kasvatus lisääntyy. Viime tietojen mukaan jopa eurotkin ovat tämän takana.