Risto Ryti ja Lauri Leppänen vetävät Huittisten museoon kävijöitä kaukaakin – Museonjohtajan suosikki on Momman Siina

Presidentti Risto Ryti -aiheinen näyttely on yksi Huittisten museon jalokivistä. Museonjohtaja Satu Rantala kertoo mielellään kävijöille siitä sitkeydestä, jota Ryti osoitti esimerkiksi käymällä koulua kaukana kotoa.

Huittisten museoon tullaan useimmiten katsomaan Risto Rytiin tai Lauri Leppäseen liittyviä näyttelyitä, mutta jos maaliskuussa 2019 Huittisten museon museonjohtajana aloittaneen Satu Rantalan pitää valita oma suosikkinsa museon aarteista, hän nostaa esiin Momman Siinan.

Siina Rinne eli Momman Siina oli kankuri ja runoilija, joka tunnetaan hänen kutomistaan kankaista ja käsitöistä.

”Momman Siinassa minua viehättää tarinansa siitä, miten 1800-luvun puolivälissä pienen torpan tyttö on oppinut lukemaan ja kirjoittamaan, ja osannut vielä ammentaa lukemistaan asioista käsitöihinsä”, Rantala perustelee.

Hugo Kivisen veistoksissa Satu Rantalaa viehättävät erityisesti hahmojen ilmeikkäät kasvot ja asennot. ”Moneen työhön on piilotettu joku jippo, joka selviää esimerkiksi vasta selkäpuolelta”, hän vinkkaa.

Ei Rantala lähde silti vähättelemään Rytin tai Leppäsenkään arvoa, museonjohtaja pitää suorastaan huikeana, että pienessä huittislaisessa museossa on useampi niin merkittävä kokoelma.

”Olen hyvin iloinen siitä, mihin suuntaan olen pystynyt Leppäsen näyttelyä viemään. Kolmannen kerroksen näyttelytilaa kunnostetaan parhaillaan talkoovoimin ja uskon, että pienen pintaparannuksen myötä saamme työt entistäkin paremmin esille.”

Rantalan suunnitelmana on tulevaisuudessa viedä myös Ryti-näyttelyä samaan suuntaan.

”Toivon, että pystyisin siirtämään Rytin museon alimpaan kerrokseen, jotta se olisi paremmin saavutettavissa. Huittisten museo on jyhkeänä kivirakennuksena upea, mutta jyrkät rappuset aiheuttavat oman haasteensa saavutettavuuden kannalta.”

Ensimmäiseen kerrokseen on Rantalan aikana siirtynyt jo museon vaihtuva näyttely, joka esittelee tänä vuonna Oskar Kiven elämää.

”Paikallisten vuoksi pidän tärkeänä, että museossa on myös vuosittain vaihtuva näyttely. Se tarjoaa kävijöille aina jotain uutta katsottavaa. Jos mitään uutta ei tulisi, kukaan tuskin jaksaisi käydä täällä vuodesta toiseen”, Rantala sanoo.

Hiljalleen paluu normaaliin

Huittisten museossa vierailee vuosittain reilusti yli 1000 kävijää. Rantalan mukaan kävijämäärät olivat ennen koronaa mukavassa kasvusuunnassa ja vuonna 2019 museon aarteita tutki noin 1300 kävijää.

”Myös alkuvuosi 2020 oli todella hyvä, mutta sitten tuli korona ja sulki koko museon useammaksi kuukaudeksi.”

Viime vuonna museoiden kävijämäärät kasvoivat valtakunnallisesti, mutta Rantalan mukaan ilmiö oli nähtävissä vain isoissa museoissa.

”Jostain kumman syystä tällaiset pienet museot menettivät kävijöitä, vaikka juuri täällä voisi vierailla koronaturvallisesti.”

Tänä keväänä museo on viimein alkanut palata normaaliin arkeen ja päässyt vastaanottamaan esimerkiksi koululais- ja esikouluryhmiä.

Esillä vain murto-osa museon esineistä

Huittisten museon näyttelyesineissä suuressa roolissa ovat maatalouteen liittyvä esineet. Rantalan haaveena onkin muuttaa suuntaa nivoutumaan enemmän paikkakunnan historian muihin merkittäviin asioihin.

”Täällä on paljon samantyyppistä esineistöä kuin monissa kotiseutumuseoissa. Maatalous on toki tärkeässä roolissa Huittisten historiaa katsottaessa, mutta niin on esimerkiksi teollisuuskin, joten olisi mukava tuoda myös sitä jollain tavalla esiin.”

Museon koko kokoelmasta esillä on vain murto-osa, Rantalan mukaan noin 20 prosenttia.
Kaiken kaikkiaan museolle on luetteloitu yli 16 000 esinettä.

”Luonnollisesti näyttelyyn on valikoitu parhaimmisto ja varastoon on jäänyt esimerkiksi paljon kaksoiskappaleita.”

Voikin olla, että jossain vaiheessa museossa pääsee myös koskemaan.

”Olisi hauska järjestää lapsille vaikka pyykinpesupäivä, missä he pääsisivät kokeilemaan pyykkilautaa”, Rantala suunnittelee.

Heinäkuun 8. päivä museolla järjestetään jälleen perinteinen käsityöläistori.

”Lisäksi puuhaamme yhteistyössä kirjaston kanssa kesäkuussa kirjastoon tulevaa Satakunnan lauluun liittyvää yhteisnäyttelyä”, Rantala kertoo.

Kesän aikana museon kolmannessa kerroksessa on nähtävillä Hugo Kivisen 60- ja 70-luvun taitteessa tekemiä puuveistoksia.

HugoITE- näyttely täynnä ihastuttavia ja ilmeikkäitä veistoksia

Toukokuun puolivälissä Huittisten museon kolmanteen kerrokseen aukesi huittislaisen Hugo Kivisen (1904-1975) veistoksia esittelevä HugoITE -näyttely.

Kirvesmiehenä elämäntyönsä tehnyt Kivinen tapasi veistellä joutohetkinään erilaisia puuhahmoja ihmisistä eläimiin.

Sympaattisiin ja ilmeikkäisiin veistoksiin pääsee tutustumaan koko kesän ajan.

”Vaatimattomana miehenä Hugo ei koskaan nostanut töitään suuremmin esiin, saati sitten myynyt niitä kenellekään. Taidokkaista veistoksista näkee hyvin taiteilijan huikean mielikuvitusmaailman ja uskomattomat kädentaidot”,  Rantala ihastelee.

Näyttelyssä on esillä noin 70 teosta, joista suurin osa on museon omasta kokoelmasta.
”Muutama työ on lainassa elokuun puoliväliin asti ja muutaman olemme saaneet lahjoituksena tämän näyttelyn myötä”, Rantala kertoo.

Museon omaan kokoelmaan kuuluvat työt jäävät osaksi perusnäyttelyä.