Venäjän sota Ukrainassa nostaa erityisesti energian, raaka-aineiden ja ruoan hintoja kaikkialla maailmassa. Joidenkin tuotteiden osalta on jopa saatavuusvaikeuksia globaalisti. Maailma ei ole tottunut siihen, että kaupankäynti katkeaa osaan maailmasta. Taloudelliset ongelmat ovat toki suurimmat Venäjälle itselleen, mutta tavallisen kansan elinoloista huolehtiminen ei ole Venäjän johdon päätavoitteita, joten he jatkavat sotaa kansan vaikeuksista huolimatta.

Suomessa näkyvät kaikki samat ongelmat kuin muuallakin. Dieselin hinta on kahdessa vuodessa lähes tuplaantunut, mikä tarkoittaa sitä, että 30000 kilometriä vuodessa ajava maksaa polttoaineesta 1700 euroa vuodessa enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Inflaation vuoksi palkansaajan tulot putosivat tammi-maaliskuussa 2,7%.

Aleneva ostovoima ei vielä näy kulutuksessa. Maksukorttidatan mukaan esimerkiksi ravintoloihin, matkailuun ja kulttuuriin käytetään rahaa entistä enemmän. Selitys tälle on korona. Korona-aikana suomalaisille jäi 8 miljardia euroa säästöön. Nyt kulutetaan säästyneitä rahoja erilaisissa tapahtumissa, joihin vihdoinkin pääsee.

Ruoka on ihan oma haasteensa, kun Ukrainan vilja ei pääse maailmalle. Suomessa ongelma on maatalouden pitkään jatkunut heikko kannattavuus ja tuotantopanosten raju hinnannousu. Hinnat ovat nousseet niin paljon, että jopa lannoitteiden määrää on vähennetty. Valtio on tullut tiloja vastaan alentamalla kiinteistöveroa ja hillitsemällä energiakulujen kasvua. Ne eivät silti läheskään korvaa kustannusten nousua. Viljelijöille on välttämätöntä, että teollisuuden maksama hinta kohenee, mikä tarkoittaa myös ruuan hinnan nousua kaupassa.

Julkisen sektorin palkkaneuvottelut ovat täysin umpisolmussa. Neuvottelu on vaikeaa, kun inflaatio liikkuu 6 prosentissa. Lisäksi julkisen sektorin liitot ovat ajautuneet keskenään riitoihin, joten edellytykset sovulle näyttävät heikoilta. Yksityisellä puolella sopimukset on pitkälti tehty, mutta uusi kierros alkaa vuoden lopulla ja julkisen sektorin tilanne heijastuu varmasti myös yksityisen sektorin neuvotteluihin.

Tulevalle vuodelle ennustetaan vielä talouskasvua, tosin niukkaa. Euroalueen inflaatio on niin korkeaa, että EKPn on pakko nostaa korkoja, mikä heijastuu erityisesti asuntovelallisiin. Pörssin heilahtelut puolestaan kertovat yleisestä taloudellisesta epävarmuudesta. Kuluttajien luottamus on myös matalalla tasolla.

Taloudessa on siten huolia ja sumuisia näkymiä ihan riittämiin. Isossa kuvassa on kuitenkin äärimmäisen tärkeää se, että Suomen turvallisuutta on vahvistettu. Se poikii Suomeen myös tärkeitä ulkomaisia investointeja. Yrittäjien, palkansaajien, maanviljelijöiden ja eläkeläisten toimeentulo on yhdessä rajusti kasvaneen valtionvelan kanssa lähiajan iso kysymys, johon myös eduskunnasta on löydettävä vastaukset.

Erityisen tärkeää on panostaa osaamiseen, kilpailukykyyn, yritysten toimintaedellytyksiin ja työnteon kannattavuuteen. Lähiaikoina kaiken tärkeintä on turvata ruoan, energian ja polttoaineiden saanti, mikä tarkoittaa myös väliaikaista tinkimistä kunnianhimoisimmista ympäristötavoitteista.