Mikä värien vyöry! Värikarkkia asteille. Tällainen ajatus putkahtaa mieleen, kun tuijotan ympärilleni Tyrvään Pappilan Kivinavetassa.
Vastikään avautunutta näyttelyä esittelevä Helimaaria Utriainen toteaa, etten ole ensimmäinen Riitta Nelimarkan taiteeseen tutustuja, joka tulee hyvälle tuulelle välittömästi teoksille altistuttuaan. Myös teosten nimet – kuten Hän on maapähkinäaivo, Apollonin äkillinen rakennemuutos Hessuksi tai Irtolisäkkäisen juhlaa – ovat omiaan lisäämään hilpeyskerrointa.
”Nelimarkka ei ole pidätellyt mielikuvitustaan keksiessään töilleen nimiä. Nimet ja kuvat luovat yhdessä monia yksittäisiä tarinoita, kun niiden äärelle hetkeksi pysähtyy. Mitä tässäkin oikein tapahtuu?” pohtii Utriainen suurikokoisen fotomontaasiteoksen edessä.
Tuumaamme, että teoksessa Sine amor nihil est vita on jotakin mystistä ja kätkettyä. Kuvitelkaamme mitä lystäämme.
”Musiikki on Nelimarkan taiteessa tärkeä elementti. Hän olisi voinut olla ammattipianisti, mutta kuvataide vei voiton”, Utriainen kertoo.
Varsinkin fotomontaasiteosten ja maalausten kohdalla musiikin melkeinpä kuulee. Nelimarkan tyylille on ominaista dynaamisuus, liike ja pehmeys.
Ilon ja positiivisen kautta
Kivinavettaan koottu Nelimarkan Hassuna-näyttely esittelee laaja-alaisesti taiteilijan samettigobeliineja, villareliefejä, fotomontaaseja, lasiteoksia, maalauksia sekä piirustuksia.
”Nelimarkka ei ole synkistelijä, vaan tuo asioita esille ilon ja positiivisen kautta. Toki rivien välistä on toisinaan luettavissa se, ettei elämä aina ole niin auvoista. Huumori kukkii silti”, Utriainen miettii.
Tunnetuimpia Nelimarkan tuotannossa ovat hänen villareliefinsä. Utriainen kertoo, että teos Erittäin määrätietoinen isoäitini palkittiin Firenzen biennaalissa 2021. Esillä on paljon muitakin maailmaa nähteitä töitä sekä toisaalta sellaisia harvinaisuuksia kuin taiteilijan lapsistaan tekemiä hiilipiirroksia ja opiskeluvuosien luonnoksia. Yhteensä näyttelyssä on 130 teosta.
”Taiteilija aloitti uransa animaatioiden parissa. Sitä eivät kaikki ehkä tiedäkään”, Helimaaria Utriainen mainitsee.
Näyttelytilan yläkerrassa voi katsoa Nelimarkan yhdessä miehensä Jaakko Seeckin kanssa vuonna 1979 tekemän animaation Seitsemän veljestä.
Vältetään henkinen perikato
Kivinavetassa pääsee aikuisten lastenkutsuille, oppii kädelle suutelemisen taitoa ja saa ihmetellä lumoavia pilvenpiirtäjien pienoismalleja. Näyttelyssä selviää myös millainen on vyötärön yläpuolinen raskaus ja millaista on suomalainen erotiikka ilmastonmuutoksen kynnyksellä.
Näyttelyn Hassuna-nimi on monimerkityksellinen. Muinaisessa Mesopotamiassa oli noin 6000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua kaupunki nimeltä Hassuna. Balylonia-sarjan piirustukset henkivät tietynlaista kehittymätöntä, lapsenomaista arkaaisuutta. Nelimarkan mukaan nimi kuvastaa myös näyttelyn henkeä ja sen voi tulkita kehotuksena suhtautua elämään hassun hilpeästi.
”Mitä karmeampi elämän ja maailman tilanne on, sitä tärkeämpää on osata ottaa ilo irti. Muuten me joudumme henkisesti perikatoon”, on taiteilija tuumaillut.
Artikkelissa on hyödennetty Art Pappilan näyttelyjulkaisua Riitta Nelimarkka Hassuna. Näyttely on avoinna 21.8.2022 saakka ma–la 12–18 ja su 12–16, Jaatsinkatu 2.
Riitta Nelimarkka?
- Riitta Nelimarkkaa (s.1948) on kuvattu omaperäiseksi ja monipuoliseksi kuvataiteilijaksi. Hän on myös kirjailija ja animaatioelokuvien ohjaaja. Nelimarkka on julkaissut parikymmentä taide-, lasten- ja runokirjaa.
- Kymmeniä yksityisnäyttelyitä suomalaisissa ja ulkomaisissa museoissa ja gallerioissa vuodesta 1973 lähtien. Nelimarkan elokuvia esitetty festivaaleilla kotimaassa ja ulkomailla.
- Valmistui kuvaamataidonopettajaksi Taideteollisesta korkeakouusta 1972, myöhemmin taiteen maisteriksi. Väitteli tohtoriksi 2001. Professorin arvonimi 2008.
- Saanut useita suomalaisia ja ulkomaisia palkintoja ja tunnustuksia.
- Puoliso Jaakko Seeck, kolme lasta. Poika Max Seeck tunnetaan dekkarikirjailijana.
- Asuu ja työskentelee Helsingin Marjaniemessä sekä Bongan linnassa Loviisassa, jonka museogalleriassa on esillä noin 200 Nelimarkan työtä.
- Riitta Nelimarkan isoisä oli kuvataiteilija Eero Nelimarkka.
