
Lähes vuoden ajan valmisteltu Huittisten kaupungin strategia saatiin kaupunginvaltuutettujen lukittavaksi loppukeväästä.
Vuoteen 2030 ulottuvan uuden strategian laadinta aloitettiin viime vuoden syyskuussa valtuustoseminaarissa.
”Sen perusteella laadittiin visio sekä strategiset painopisteet ja osa tavoitteista”, Huittisten kaupungin elinvoimajohtaja Riikka Peippo kertoo.
Huittisten kaupungin arvoina ovat tulevaisuudessakin rohkeus, inhimillisyys ja yhteistyö.
Kaupungin visiona on olla seutunsa vastustamaton keskus, jossa elinvoima kasvaa ruuasta, yrittäjyydestä ja osaamisesta, ja jossa sujuva arki ja viihtyvyys luovat onnellisuutta.
Ruoka ja positiivinen hulluus puhuttivat
Elinvoimajohtaja kertoo, että strategia puhututti valtuutettuja valmisteluvaiheessa runsaasti.
”Erityisesti keskusteltiin siitä, miten näkyvästi ruoka ja positiivinen hulluus ovat strategiassa. Molemmat haluttiin pitää siinä, mutta lopulta sujuvaa arkea ja viihtyvyyttä haluttiin korostaa enemmän.”
Valtuutettujen lisäksi suuntaviivoja strategialle haettiin kuntalaisille tehtyjen kyselyiden ja johtoryhmän käsittelyiden perusteella.
”Juuri positiivisen hulluuden teema nousi kyselyissä yllättävänkin paljon esiin. Vaikka se saattaa välillä tuntua vähän kuluneeltakin, se on juuri se, mistä Huittinen tunnetaan”, Peippo pohtii.
Ruokakaupunkina Huittista pidettiin erityisesti tuotannon näkökulmasta.
”Lopulta pääajatukseksi nousi kuitenkin se, että Huittinen nähdään seutunsa vastustamattomana keskuksena ja se asema halutaan myös säilyttää.”
Strategia lähelle kuntalaisia
Huittisissa on vahva strategisenjohtamisen kulttuuri, mitä halutaan Peipon mukaan tulevaisuudessa entistetään lisätä.
Jo kuntalaki määrittää, että talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa. Tulevina vuosina myös suuremmissa päätöksissä avataan jo asian esittelytekstissä, miten kaupungin strategia niissä toteutuu.
”Strategia halutaan viedä myös lähelle jokaista työntekijää ja tulevaisuudessa kehityskeskusteluiden yhtenä osana tulee olemaan, miten kaupungin strategiaa voi omassa työssä toteuttaa”, Peippo sanoo.
Strategia on pilkottu eri teemoihin, jotka on jaettu erillisiin tavoitteisiin.
”Meillä on selkeästi kahden eri tyypin tavoitteita. Toiset ovat laajoja, kuten kattavien peruspalveluiden säilyttäminen, toiset hyvinkin yksityiskohtaisia, kuten kasvit osana kaupunkisisustusta. Strategiaan haluttiin ehdottomasti nostaa kyselyistä tulleita konkreettisia asioita”, Peippo kertoo.
Tarkoitus ei ole, että jokaisessa päätöksessä käydään läpi strategian jokainen kohta.
”Tapauskohtaisesti voidaan miettiä, mitkä tavoitteet valitaan mihinkin asiaan ja painopisteet voivat vaihtua vuosittain”, Peippo tarkentaa.
“Viihtyvyyteen liittyvät teemat korostuvat selvästi entistä enemmän”
Edelliseen strategiaan verrattuna kylät ovat Peipon mukaan nyt entistä suuremmassa roolissa. Toisaalta myös keskusta on nostettu vahvemmin framille.
”Viihtyvyyteen liittyvät teemat korostuvat selvästi entistä enemmän. Huittisissa on viime vuosina panostettu niin istutuksiin kuin katutaiteeseen ja kyselyissä nousseiden vastausten perusteella niistä selkeästi pidetään.”
Sote-palveluiden siirtyessä hyvinvointialueiden hoidettavaksi, sivistyspuolen rooli tulee olemaan tulevaisuudessa kunnan kannalta merkittävämpi. Peipon mukaan myös tämä on jo nyt huomioitu strategiassa.
”Koko kaupunki nähdään eräänlaisena oppimisympäristönä, eikä asiaa sidota pelkästään koulutuksen ympärille, vaan mietitään esimerkiksi nuorten elämäntaitojen vahvistamista.”
Yksi eniten tällä hetkellä puhututtavista aiheista on työvoiman saatavuus tulevaisuudessa. Tästä syystä myös monipaikkaisuus, etätyömahdollisuudet ja oppilaitosyhteistyöt nostetaan vahvasti esiin.
”Työvoiman saatavuuteen ja pitämiseen liittyvät vaikeudet korostuivat kyselyistä kaikista selkeimmin, mutta toisaalta niihin liittyviin haasteisiin annettiin vähiten konkreettisia parannusehdotuksia.”
Yksi selvästi uusi teema strategiassa on edunvalvonta.
Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen normaali tapa toimia
Peippo pitää siitä, miten yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys ja verkosto tulevat strategiassa esille monessa kohdassa.
”Mielestäni tällainen toiminta näkyy Huittisissa vahvasti jo nyt ja se on meillä hyvin ominaista.”
Peippo näkee strategian tavoitteiden tähtäävän ennen kaikkea hyvään elämään.
”Huittisista halutaan rakentaa oikeasti paras paikka asua ja elää. Tähdätään siihen tulevaisuudessa täällä on onnellisia ihmisiä. Sitä kautta meidän on mahdollista myös vastata työvoimahaasteeseen ja saada jopa kasvua ruoantuotannon ja kaupallisen asioinnin keskuksena”, hän pohtii.
Elinvoimajohtaja on ilahtunut myös siitä, että strategia on tehty selvästi kehittävällä otteella.
”Ymmärretään resurssit, mutta kumppanuuksien ja yhteistyön kautta haetaan uudenlaisia tapoja vielä Huittista eteenpäin”, hän summaa.