Huittislainen Olli Kalliokorpi tähyilee tyytyväisenä pellon suuntaan. Parin kehnohkon vuoden jälkeen tänä syksynä ollaan pääsemässä jälleen vähintään kohtalaiseen satotasoon.
”Hyvältä tämä nyt näyttää. Kosteudet ovat kurissa ja jyvien painot hyviä. Ainoastaan sokerijuurikkaan tilanne on vielä täysi arvoitus”, Kalliokorpi luonnehtii.
Matalat kosteusprosentit ovat helpottaneet kuivauskustannusten kurissapitämistä.
”Se on tietysti kannattavuuden kannalta tällä hetkellä todella tärkeää. Energiahinnat ovat karanneet pienessä ajassa täysin käsistä.”
Sade olisi saanut ropista enemmänkin
Kalliokorpi kertoo viljelykauden olleen tänä vuonna normaali.
”Myöhäistä kevättä povattiin, mutta me pääsimme pellolle ehkä neljä tai viisi päivää myöhemmin kuin normaalisti, mitä ei voi vielä pitää myöhäisenä.”
Keväällä pellot kuivuivat hyvin ja sateet sattuivat ensimmäisiä kylvöjä ajatellen sopivasti.
”Viimeisimpiä kylväjä ajatellen sateet tulivat vähän turhan aikaisin. Toisaalta sateet ovat koko kesän olleet kovin paikoittaisia. Ei voi vetää mitään yleistä linjaa, että kaikkialla vettä olisi tullut sopivasti tai sopivaan aikaan. Täällä Huhtamossa vettä on saatu ennemmin liian vähän kuin liikaa”, Kalliokorpi sanoo.
Varsinkin heinää ajatellen, vettä olisi saanut ropista useamminkin.
Positiivisin mielin kohti tulevaa
Viime kuukausina maanviljelystä puhuttaessa on ollut mahdoton sivuta nopeaa tuotantokustannusten nousua. Kalliokorpikin muistuttaa, että vaikka sadosta näyttää tänä vuonna tulevan kohtalaisen hyvä, lannoitteiden ja polttoaineiden raju hinnannousu syö väistämättä katetta.
”Keväällä jotkut uhittelivat jopa kylvämättä jättämisellä. Onneksi kylvämättömiä peltoja ei sitten juurikaan missään näkynyt.”
Kalliokorvella kylvämättä jättäminen ei käynyt edes mielessä.
”Tilanne on haastava, mutta positiivisin mielin tässä kuitenkin pyritään olemaan. Itse ajattelen niin, että olipa sitten lama tai nousukausi, niin ihmisten on syötävä aina ja mieluiten kotimaista. Siksi uskon, että Suomessa viljellään myös ensi kesänä.”
Vaikka puintikausi on vielä osittain kesken, ovat viljelijän ajatukset jo tulevassa kaudessa.
”Syysviljojen kylvöt käynnistyvät heti, kun pellot vapautuvat. Nyt mietitään jo kovalla kiireellä syysvehnän ja ruisvehnän kylvämistä”, Kalliokorpi kertoo.
Syysviljoissa paljon potentiaalia
Syysviljojen käyttö on lisääntynyt Suomessa viime vuosina merkittävästi. Lajikkeet kestävät entistä paremmin talvea ja pakkasta. Viime syksynä kylvetyistä viljoista kuitenkin vain pieni osa selvisi talven olosuhteista.
Olli Kalliokorpi kertoo, että hänen kohdallaan tämä ei horjuttanut uskoa syyslajikkeisiin.
”10 vuoden viljelyurani aikana syysviljat ovat epäonnistuneet kaksi kertaa ja jälkimmäinen kerta oli tänä vuonna. Tilanne saatiin kuitenkin korjattua kylvämällä pellot uudelleen keväällä.”
Kalliokorpi näkee syysviljoissa hyvän satopotentiaalin lisäksi huomattavan helpotuksen työmäärän tasoittamiseen.
”Kevään kylvöpiikki tasoittuu, kun osa viljoista on saatu maahan jo syksyllä. Lisäksi syysviljoja päästään myös puimaan aiemmin, joten myös puintipiikki on matalampi.”
