Näinä energiakriisin aikoina meitä kannustetaan kiinnittämään erityistä huomiota sähkönkulutukseen.
Valtioneuvoston mukaan kulutuksen vähentäminen on erityisen tärkeää ajankohtina, joina sähkö on kallista ja sähköntuotannon kapasiteetti laajalti käytössä. Jo vähäinenkin sähköstä tinkiminen talvikaudella vähentää markkinahintaa voimakkaasti.
”Vastuu sähkön säästöstä ei kuulu ainoastaan kotitalouksille, vaan myös julkiselle sektorille ja yrityksille”, totesi pääministeri eduskunnassa hallituksen linjauksia esitellessään.
Isossa kuvassa energiakriisin taustalla on Ukrainan sota. Venäjä on reagoinut länsimaiden asettamiin pakotteisiin rajoittamalla energian tuontia Eurooppaan.
Päätimme kysyä muutamilta sastamalalaisilta, aikovatko he osallistua energiansäästötalkoisiin.
Torikeskuksen kupeessa vastaamme astelee Koivun pariskunta. He kertovat olevansa onnekkaita, sillä heidän sähkösopimuksensa on tehty hyvään aikaan. Kaupunkiasunnon sähkösopimus päättyy 2024 ja mökin helmikuussa 2023. Molemmissa on suora sähkölämmitys, mutta sopimusmuoto hilitsee kustannusten nousua.
”Periaatteen vuoksi otamme huomioon kehotuksen sähkön säästämisestä, kun monet muutkin siihen joutuvat”, pariskunta tuumaa.
Koivujen suunnitelmissa on säätää kaupunkiasunnon ja mökin lämpötilaa tavanomaista alhaisemmaksi.
”Vielä ei ole pantu lämmitystä päälle kummassakaan paikassa, on pärjätty ilman. Mökillä nyt ei talvella tarvitse pitääkään kuin peruslämpö, jotta putket eivät jäädy.”
Mökillä asuessaan Koivut ovat tottuneet siihen, että sähköt joskus ovat poikki, eikä se ole tuntunut katastrofilta.
”Joskus on Vammalan keskustassakin ollut lyhyitä sähkökatkoksia, mutta kyllä se sähköttömyys täällä kaupungissa alkaa nopeammin häiritä kuin mökillä.”
Entä miten kunnat voisivat säästää? Suuremmissa kaupungeissa voisi säästötoimenpiteitä listata vaikka katujen lämmittämisestä, jää- ja uimahallien energiankulutukseen.
Koivujen mielestä Sastamalasta on vaikea äkkiseltään keksiä säästökohteita: ”Oli se sitten harrastus- tai mitä hyvänsä lämmitettävää ja valaistavaa tilaa, on selvää, ettei siitä säästäminen kaikille sovi.
”Kaupungista ne säästöt löytyvät, jos löytyvät.”
Prisman edustalla tapaamme Stormissa asuvat Kristiina ja Markku Lindroosin sekä Houhajärvellä asuvan Teuvo Vallin. Lindroosin iloitsevat neljä vuotta sitten tekemästään satsauksesta aurinkopaneeleihin, Vallin torppa puolestaan lämpiää puilla.
Lindroosien isossa omakotitalossa kuluu sähköä noin 14 000 – 16 000 kwh:n verran vuodessa.
”Aurinkoenergia kattaa tuosta määrästä kolmasosan. Lisäksi lämmitämme puilla”, Lindroosit kertovat.
Säästötoimenpiteenä he ovat miettineet vanhan saunanpadan esiin ottamista.
”Veden lämmittäminen kuluttaa yllättävän paljon sähköä. Jos tiukka paikka tulee, voimme lämmittää pesuvettä puilla.”
Teuvo Vallin 45 neliön kodissa ei pattereita tarvitse yleensä edes laittaa päälle. Pieni talo lämpiää puilla nopeasti.
”Sääliksi käy niitä ihmisiä, joilla on suuri omakotitalo ja käytössä pelkästään suora sähkölämmitys”, hän miettii.
Maaseudulla asuva kolmikko tuumaa, että kohtuus kaikessa mitä säästämiseen kuntatasolla tulee.
”Pussinperällä kun asuu, on tottunut siihen, että syksyllä ja talvella on pimeää. Jos valaistuksesta puhutaan, täytyy miettiä turvallisuuttakin. Kaupungista ne säästöt löytyvät, jos löytyvät.”
Sastamalakin osallistuu säästötalkoisiin
Sastamalan kaupungin tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi sanoo, että Sastamalakin osallistuu säästötalkoisiin – tosin keinot ovat vielä mietinnässä.
”Tässä on kyse yhteiskuntavastuusta, joten tottakai olemme mukana. Seuraamme millaisiin ratkaisuihin muut kunnat päätyvät ja teemme sitten myöhemmin syksyllä omat linjauksemme”, Toukoniemi kertoo.
Kaupungin isoimmat sähkösyöpöt löytynevät kiinteistöpuolelta ja vesihuollosta. Yhdyskuntatekniikan päällikkö Pasi Lähteenmäki tuumaa, että esimerkiksi katuvalaistuksen osalta säästötoimenpiteitä on jo tehty. Valaisimia on vaihdettu ja vaihdetaan kaiken aikaa vähemmän energiaa kuluttaviin ledeihin.
”Jo parisen vuotta sitten aikaistettiin kesäsammutuksen aloittamista vajaalla kuukaudella huhtikuun puoliväliin. Lisäksi monin paikoin valot sammutetaan kokonaan tai osittain tai sitten himmennetään yöksi”, hän selvittää.
Lähteenmäen mukaan katuvaloja varten kaupungilla on yli 100 liittymää, on isompia ja pienempiä kulutuspisteitä.
”Varmasti sitäkin mietitään, onko jo käytössä olevien toimenpiteiden lisäksi vielä jotakin tehtävissä.”
Viranhaltijat painottavat asenteen merkitystä säästämisessä. Kuinka moni muuttaa omaa kulutustaan, sammuttaa sähkölaitteet, jos niitä ei käytetä, säätää asuntonsa lämpötilaa alhaisemmaksi ja niin edelleen.
”Toki kunnatkin voivat säästää energiaa, mutta yksittäisten ihmisten käyttäytyminen ratkaisee myös paljon”, Toukoniemi sanoo.
Artikkelin ensimmäisen osion lähteenä on käytetty Valtioneuvoston verkkosivuja, joihin voi tutustua osoitteessa valtioneuvosto.fi
