Marinin hallitus toteutti massiivisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen hallinto edellä. Uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia paitsi sote-palveluiden toimivuuteen ja saatavuuteen myös valtiontalouteen, kuntiin sekä palveluita tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiin.
Hyvinvointialueet aloittavat taloudellisesti melkoiselta takamatkalta. Jo vuosi sitten Veronmaksajien keskusliitto arvioi, että sosiaali- ja terveydenhuollon lisärahantarve vuoteen 2028 mennessä olisi 6,4 miljardia . Arviossa ei huomioitu kasvavia it-kustannuksia, palkkaharmonisaatiota ja alan tulevia palkankorotuksia. Lisäksi inflaatio ja nousevat korot vaikeuttavat rahoitustilannetta entisestään. Rahoitusvajetta tullaan paikkaamaan lisävelalla. Lisää haasteita on ilmaantunut matkan varrella.
Oli hyvin perusteltua, kun kriittisyyttä poliittisesti esiintyi hyvinvointialueiden suurta määrää kohtaa esim. kristillisdemokraatit toivat sen selkeästi esille. Osa hyvinvointialueista on jo lähtötilanteessa taloudellisesti elinkelvottomia. Tämä johtaa vääjäämättä lähivuosina hyvinvointialueiden yhdistämisiin, siksi siihenkin pitää rakentaa toimintamallit valmiiksi. Lisäksi kysymys siitä, miten hyvinvointialueiden rahoitus tulevaisuudessa varmistetaan, on auki.
Hyvinvointialueiden rahoituksen määräytymisperusteissa on valuvikoja, mikä aiheuttaa palvelutarpeeseen nähden alirahoitusta ja lähtötilanteessa perusteettomia eroja hyvinvointialueiden välille. Lisäksi hallituksen sote-mallista puuttuvat riittävät taloudelliset kannusteet ennaltaehkäisevään toimintaan ja kustannusten hillintään jatkossa. Käänteisten kannustimien takia on syntymässä menoautomaatti. Tietojärjestelmien keskeneräisyys vaarantaa turvallisen ja ajantasaisen tiedonsiirron, sillä alueilla on jopa satoja eri järjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään.
Uudistuksen käytännön toteuttaminen jää nyt hyvinvointialueiden vastuulle. Siksi nyt on käärittävä hihat hyvinvointialueiden hallituksissa ja valtuustoissa ja ryhtyä työhön. Valtion tasolla sote-uudistuksen ongelmia on paikattava, jotta kaikki saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut ajoissa ja työntekijöillä on hyvä olla työssään.
Elias Rantanen, Huittinen
kaupunginvaltuutettu, kd
perusturvavaliokunnan jäsen
