Kiitos kasvatusjohtajalle vastauksesta. Esität jälleen madonlukuja, nyt kahdeksan (!) vuoden päähän. Harmillisinta tässä tietysti on se, että virkavastuulla esität lukuja päättäjille, jotka tekevät päätöksensä saamansa tiedon varassa. Ketä enää lämmittää kahdeksan vuoden päästä, että esittämäsi kauhukuva ei toteutunutkaan, jos koulujen lakkautukset on jo tehty? Tässä ympäristökatastrofien ja maailmanpoliittisten uhkien ajassa ei kukaan pysty ennustamaan väestön liikkeitä noin monen vuoden päähän.

Esitit myös raflaavan esimerkin siitä, että muutama vuosi sitten Kiikassa oli ekaluokkalaisia 34, nyt 15. Kiikassa on viime vuodet ollut n. 20 hengen luokkakoko. Tuo satunnainen yli 30 hengen luokka oli poikani luokka jo aika monta vuotta sitten, ovat nyt jo yläasteella. Lukukikkailua, senhän sinä taidat.

Päivähoidon lisäpaikkojen tarve on hyvä signaali tulevasta. Kerrotte, että hoitopaikkoja vielä on. Voitteko osoittaa missä läntisellä alueella on vielä tilaa? Kuulin että parille perhepäivähoitajalle olisi vielä tarvetta. Onko paikoista siis edelleen pulaa? Joutuuko osa läntisen alueen vanhemmista kuljettamaan lapsia Vammalaan tai jopa Huittisiin?

Nyt, kun jatkossa kaupunki pystyy keskittämään resurssinsa sivistyspalveluihin, voidaan todellakin keskustella opetuksen laadusta. Faktaa on, että tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevien lasten määrä on kasvanut koko ajan. Lähikoulujen lakkauttaminen ja keskittäminen ei tuo helpotusta tähän tilanteeseen. Todelliset asiantuntijat, kuten opettajat, varhaiskasvatuksen työntekijät ja sosiaalityöntekijät jäävät kuulematta, sillä heidät on tehokkaasti hiljennetty.

Valtuutetut, haastatelkaa lähipiirissänne lasten kanssa työskenteleviä henkilöitä. Nyt jos koskaan on tarvetta lapsilähtöisille päätöksille. Mainitsemiasi erityisopettajia, kuraattoreita jne. ei taida lähtökohtaisesti olla kuin yhteiskäytössä kouluilla jo nyt, joten en ymmärtänyt tätä viittausta.

Edelleen, Pekka, ihmettelen kovaa kiimaasi lopettaa ja keskittää. Ihmetystä on herättänyt myös se, miksi uusista kouluista tehdään jo lähtökohtaisesti liian pieniä (Varelius on kuulemma täynnä, ja sinnekö pitäisi siirtää vielä lisää oppilaita)? Lieneekö olla rakennettu näiden antamiesi oppilasarvioiden perusteella?

Siitä olen samaa mieltä, että tyhjille luokille ei opetusta kannata järjestää. Avoimuuden lisäämiseksi olisi hyvä keskustella minkälaisille oppilasmäärille kouluja ylläpidetään. Nyt tämä kouluverkkokeskustelu on ollut liikaa yhdestä suunnasta tulevaa “informaatiota”. Edelleen on näyttämättä toteen se säästö, mitä aiemmilla koulujen lakkautuksilla saatiin aikaan. Koulukuljetuksista en viitsisi edes aloittaa, mutta halutaanko kuljetusoppilaita todella lisää, vaikka ne eivät toimi nykyiselläänkään?

Eri mieltä olemme siitä, mikä on faktaa. Minä pidän faktana sitä, mikä on todistetusti tosiasia, enkä valistunutta arviota. Fakta on ainakin Kiikan alakoulun osalta se, että oppilaita on reilusti enemmän tällä hetkellä kuin palveluverkkoselvityksessä oli arvioitu. Arvio on se, mitä esität oppilasennusteeksi kahdeksan vuoden päähän. Tähän lukuun myös kaupunki pystyy omilla toimillaan vaikuttamaan, ja juuri sitä olen tässä peräänkuuluttamassa.

Nyt jää päällimmäiseksi olettamukseksi se, ettei Sastamala ole kovin kiinnostunut kasvattamaan väestöpohjaansa, vaan sille riittää tämä passiivisen näivettymisen tie. Unilukkarille olisi todella tarvetta, mutta ei täällä kylissä, vaan siellä kaupungin johdossa ja virkamiesten keskuudessa.

Atte Vuorio

Sastamalan Kiikka

Yleisönosastolla aiemmin: Miksi Kares esittelee tuomiopäivän ennustuksia? – ”Olen enemmän unilukkari”, kasvatusjohtaja vastaa