On itsestään selvää, että rakennus pitää suunnitella ja toteuttaa niin hyvin, ettei tapahdu rakennusvirheitä. Silloin rakennus kestää ajan saatossa sitä uhkaavat vauriot. Viat pitää korjata ensi tilassa ja ottaa remontit tosissaan. Näin toimittaessa kosteusvaurioidenkin korjaaminen kannattaa aina.
Tätä debattia on käyty viime aikoina useaan otteeseen Vammalan seurakuntatalon tiimoilta. Ihmetyttää, jos tämä talo on päästetty niin huonoon kuntoon, että se pitää purkaa. Purkukuntoista taloa ei kenenkään kannata ostaa. Mutta oho! Nyt onkin alkanut uusi keskustelu siitä, pitäisikö kyseinen seurakuntatalo myydä ja rakentaa uudet tilat Tyrvään kirkon yhteyteen. Tämä pyhäkkö tulisi ehdottomasti säilyttää nykyisessä kulttuurihistoriallisessa asussaan, eikä mennä tuhoamaan sen arvokkuutta.
Uusiokäyttö toisi monta ongelmaa. Ovatko turvassa upeat seinä- ja kattomaalaukset puhumattakaan esineistöstä? Miltä tuntuisi mennä kirkkoon vaikkapa kirpputorille, entä kuntosalille vai voisiko se palvella jopa moskeijana? Ihmeiden aika ei ole ohi kirkossakaan. Tulee mieleeni Uuden testamentin kohdat ( Matt. 21:12 ja Markus 11:15), joissa Jeesus ajaa rahanvaihtajat, ostajat ja myyjät pois Jerusalemin temppelistä. Se ei ollut mikä tahansa kokoontumispaikka, vaan pyhitetty Israelin Jumalalle Pyhän sanan julistamisen paikaksi. Israelin kansa sai myös ankaran varoituksen, jos se luopuisi elävän Jumalan palvelemisesta temppelissä.
Näen ainoaksi mahdollisuudeksi Vammalan seurakuntatalon korjaamisen. 24 000 kävijää vuodessa on melkoinen käyttöaste. Vanhan korjaaminen on lähes aina kustannustehokkaampaa ja vähäpäästöisempää kuin uuden rakentaminen tai purkaminen. Eivät rakennukset ole useinkaan niin huonossa kunnossa, etteikö niitä kannattaisi korjata. Taustalla onkin usein aivan muita syitä. VTT:n ( Valtion teknillinen tutkimuskeskus) ”Purkaa vai korjata” -raportissa korjaaminen tulee halvemmaksi sekä investointi- että käyttövaiheessa, vaikka korjaustarpeet olisivat suuriakin. Mieluummin puhutaan rakennuksen huonosta kunnosta. Voidaan pelätä vanhan rakennuksen korjausriskejä, vaikka uudenkaan rakentaminen ei ole riskitöntä.
Sastamalassa on moni rakennusprojekti toteutettu talkoovoimin. Esimerkkinä tuhopolton jälkeisen Pyhän Olavin Kirkon kattoremontti, jossa sain olla mukana paanunveistossa ja joka olikin tosi mielenkiintoista. Voisiko tässäkin projektissa ajatella talkoohenkeä ja seurakunta kustantaisi tarvikkeet?
Ei seurakunnan talous yhteen taloprojektiin kaadu, ja aina voi löytyä säästökohteita. Onko esimerkiksi pakko pitää kaikkia leirimajoja, joille on todella vähän käyttöä. Monista pienistä puroista kasvaa iso virta. Aina voi kyseenalaistaa: voiko tuon toteuttaa halvemmalla? Seurakunnan työntekijätkin tarvitsevat kunnolliset työtilat, joita ei voi kirkkoon sulloa. Kunnolliset työtilat vaikuttavat jopa työtuloksiin. Ei siis ole yhdentekevää, miten työntekijöitä arvostetaan.
Monta ongelmaa pitäisi ratkaista, mutta yksi asia on mielestäni selvä: Vammalan seurakuntataloa ei saa laittaa myyntiin. Tyrvään Pappila on jo myyty ja se saa riittää!
Maire Villo
Kirkko Kaikille
