Säkylässä sijaitseva Talvi- ja jatkosotamuseo on yhden miehen, yliluutnantti evp. ja sotakamreeri Ilpo Nurmen työläs ja mielekäs aikaansaannos.
Museo on perustettu vuonna 1990 ja idea sen perustamisesta syntyi, kun vuonna 1989 valmistuneesta Talvisota-elokuvasta jäi runsaasti rekvisiittaa jäljelle. Nurmi oli kerännyt elokuvaa varten esineistöä ja vaatteita paitsi ympäri Suomea, myös Neuvostoliitosta.
Nykyään museota ylläpitää Säkylän Talvi- ja jatkosotamuseon säätiö, mutta Nurmi toimii yhä museonhoitajana. Ja mielellään toimiikin.
”Minulle on tärkeää vain se, että suomalaiset eivät koskaan unohtaisi itsenäisyydestämme maksettua hintaa”, Nurmi korostaa.
Ilpo Nurmi on ollut asiantuntijana useiden elokuvien puvustamisessa ja taistelukohtausten suunnittelussa. Elokuvista mainittakoon Tuntematon sotilas (1985 ja 2017), Etulinjan edessä, Raja 1918, Käsky, Lupaus ja Rukajärven tie. Nurmi on myös perehdyttänyt näyttelijöitä käsittelemään oikein aikakauden aseita.
Yle luonnehti vuonna 2015, että kun Suomessa tehdään vähänkään merkittävää sotaelokuvaa, paikan päällä on konsultoimassa säkyläläisen Talvi- ja jatkosotamuseon kamreeri Ilpo Nurmi. Lause kertookin olennaisen miehen miehen tiedoista ja taidoista.
Historia näyttäytyy erilaisena museoympäristössä
Nurmelle on tärkeää, että tietoa talvi- ja jatkosodasta sekä suojeluskuntien ja lottajärjestöjen toiminnasta saataisiin lisättyä. Tavoitteena on, että näyttelyyn tutustuville jää kuva sodan merkityksestä ja siitä selviytymisestä. Siksi Nurmi vastaanottaa mielellään myös koululaisryhmiä.
”Suunnittelemme ohjelman aina oppilaiden iän mukaan. Historia saa ihan erilaiset mittasuhteet tällaisessa ympäristössä. Lapsilla on aina myös mahdollisuus kysellä ja kerron asioista heidän iälleen sopivalla tavalla.”
Kuluva kesä on ollut museolla vilkas ja yhden syyn Nurmi uskoo olevan Venäjän Ukrainassa käymä hyökkäyssota.
”Museolla on käynyt myös useita ukranainalaisryhmiä, jotka ovat koostuneet etupäässä lapsista ja nuorista. Heille olen kertonut Suomen kohtalonhetkistä tulkin välityksellä”, Nurmi selvittää.
Kesäaikaan Säkylän Talvi- ja jatkosotamuseo on avoinna tiistaista perjantaihin, ja muina aikoina tilauksesta.
”Yleisin ryhmän koko on linja-autollinen, mutta kyllä minä tulen pienemmällekin ryhmälle pitämään esittelykierroksen”, Nurmi lupaa ja kehoittaa halukkaita olemaan yhteydessä häneen vierailun suunnittelemiseksi.
Salpalinjallekin muistomerkki
Viime kesänä museolla kirjoitettiin puhtaaksi 122 talvisodan aikaista kirjettä. Kirjeet koostuvat Väinön vaimolleen Naimille kirjoittamista kirjeistä ja Leon perheeltään ja ystäviltään saamista kirjeistä. Kirjoitusurakasta vastasi sastamalalainen FM Johanna Lumme-Tamminen.
Yksi museon erikoisuus on pienoismalli Säkylän lentotukikohdasta, jonka historiaa ei muualla ole esillä. Säkylän Pyhäjärven rantaan rakennettiin tammikuussa vuonna 1940 lentotukikohta Hävittäjälentolaivue 28:lle, joka koostui Ranskan lahjoittamista 30 Morane Saulnier -hävittäjästä.
Laivueen tehtävinä olivat koulutus sekä Lounais-Suomen ilmapuolustus- ja torjuntatehtävät. Myös Suomen historian mittava rakennustyömaa, Salpalinja, on saanut oman muistomerkkinsä talvi- ja jatkosotamuseoon.
Sota-ajan tavaroilla sisustettu kanttiini ja korsu havainnollistavat aikansa todellisuutta ja seinällä oleva kuulutus hevosten luovuttamisesta sotavoimien tarpeisiin muistuttaa, että sotavoimien käyttöön luovutettavien hevosten pitää olla hyvässä kengässä, sekä varustettuna vahvoilla päitsillä marhamintoineen.
Säkylän Talvi- ja jatkosotamuseo tekee tärkeää työtä sen eteen, että emme unohtaisi.
