Nuorena Johanna Kurkikangas myi puhelimitse yhtä nimeltä mainitsematonta naistenlehteä. Hän sanoo sen olleen hirveää. Ei siksi, että puhelinmyynti sinänsä olisi ollut vastenmielistä, vaan siksi, että tuote oli hänestä huono. Kurkikangas irtisanoi itsensä melko pian.

Sastamalaa Kurkikangas on tavalla tai toisella markkinoinut yli 23 vuotta.

”Siitä voi päätellä, että uskon tuotteeseen”, hän naurahtaa.

Kurkikankaan työura Vammalan kaupungilla alkoi Vanhan kirjallisuuden päivien projektisihteerinä vuonna 1999, ja vuonna 2005 hän siirtyi kirjapäivien toiminnanjohtajaksi. Vuodesta 2013 hän työskenteli myös Sastamalan Seudun Yrityspalvelussa markkinointipäällikkönä. Kirjapäivien toiminnanjohtajan tehtävät hän jätti vuonna 2016 aloittaessaan kaupungin viestintäpäällikkönä.

Vammalalaissyntyinen Johanna Kurkikangas asuu perheineen Tampereella.

”Muualla asumista ei aina näissä hommissa katsota hyvällä, mutta itse koen, että se on tuonut kuitenkin myös perspektiiviä ja vertailupohjaa.”

Ja siitä näkövinkkelistä katsottuna Sastamalassa asiat ovat aika hyvin, Kurkikangas sanoo.

”Arki rullaa kun perusjutut ovat kunnossa, ja ovathan ne. Haasteita ja naputtamisen paikkoja on, mutta niin niitä on muuallakin, ihan joka paikassa.”

”Sastamala aidosti kärkikastia”

Kurkikankaan mukaan etenkin matkailun ja kulttuurin saralla Sastamalalla on käsissään sellaisia valttikortteja, joita kovin monella kunnalla tai kaupungilla ei ole, mutta jotka kyllä kirkuen otettaisiin täältä: Kirjapäivät, Sastamala Gregoriana, Herra Hakkaraisen talo, VaLePa, Vanhojen autojen paraati ja Ellivuori.

”Tähän kun vielä lisää samaan koriin kaiken muun, mitä Sastamalalla on sekä omille asukkailleen että paikkakunnalla vieraileville tarjota, voi rinta rottingilla todeta, että Sastamala on aidosti kärkikastia!”

Vanhan kirjallisuuden päivien tekemisestä Kurkikankaalla on vain lämpimiä muistoja. Kirjapäivien tekemisessä parasta oli työn hektisyys, yhdessä tekeminen ja monipuolisuus sekä se tunne, joka tulee onnistuneen tapahtuman jälkeen. Kurkikankaan mukaan Kirjapäiviä tehtiin, ja tehdään edelleen, tapahtuman kokoon nähden pienillä resursseilla, jolloin kaiken a ja o on, että tekijät tietävät mitä tekevät.

”Sen vuoksi olen erityisen iloinen, että tuottajakuvioon on saatu vihdoin sellaista pysyvyyttä, joka takaa tapahtuman ammattimaisen tuottamisen ja antaa mahdollisuuden vapauttaa henkistä resurssia tapahtuman pitkäjänteiseen eteenpäin viemiseen”, hän sanoo.

Tuottajan toimen täyttäminen tulee kreivin aikaan, sillä Kirjapäivät joudutaan Sylvään koulun remontin takia järjestämään toisaalla. Lisäksi pitäisi valmistautua tapahtuman 40-vuotisjuhlavuoteen. Kaikesta varmasti selvitään hienosti, Kurkikangas uskoo.

”Uskon myös vankasti Kirjapäivien tulevaisuuteen. Tapahtuma on historiansa aikana pystynyt samaan aikaan sekä pysymään kiinni perinteissä että uusiutumaan, enkä näe muutoksia tässä jatkumossa.”

Ilmassa samaan aikaan iloa ja haikeutta

Hiljattain Johanna Kurkikangas tuli valituksi 47 hakijan joukosta Nokian kaupungin viestintäpäälliköksi. Mistä kumpusi halu vaihtaa maisemaa?

”On hyvä päästä tuulettamaan omaa tekemistä ja näkökulmia. Minulla tuli vähän aikaa sitten viisikymppiä mittariin, ja koin, että nyt on muutoksen aika, jos sellaista vielä haluan”, hän vastaa.

Nokialla Kurkikangasta kiinnostivat erityisesti toimenkuva ja toisenlaisen toimintaympäristön tuomat haasteet ja mahdollisuudet.

Minkälaisin aatoksin lähdet uutta kohti?

”Ilmassa on samaan aikaan iloa ja intoa, mutta myös haikeutta. Odotan tulevia työtehtäviä, mutta haikeus astuu peliin kun mietin, miten ihania työkavereita jätän taakseni. Toki tärkeät ihmiset säilyvät elämässä, vaikka ei töiden merkeissä nähtäisikään.”