Jos olisi aikoinaan aloitettu jytinällä, ei olisi tarpeen jatkaa kitinällä. Toivottavasti nyt on kuitenkin pirteiden päätösten ja tekojen aika. Syysterveiset siis Kokkolasta Keski-Pohjanmaalta. Neljä vuotta on pian kulunut Pohjanlahden rannalla, mutta mielenkiinnolla seuraan keskusteluja, tekemisiä ja tekemättä jättämisiä edelleen myös Sastamalassa. Veronmaksajana, osa-aikaisena asujana ja äänestäjänä minulla lienee tähän hupiin kaikki ilo ja etuoikeus. Hiukan räpiköivää uimahallikeskustelua potkaisin oman 12 Sastamalan vuoden aikana useamman kerran enkä malta pitää räpylöitäni vedestä vieläkään.
Vaalipuheet ja heti vaalienjälkeinen laaja yksituumaisuus on vaalikauden aikana ihmeellisesti liuennut, mikä hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa. Ehkä täältä kauempaa, eli uimahallin viiden metrin hyppytornista, näkee paremmin lähelle.
Kuntapäättäminen on jatkuvaa tasapainottelua realismin, idealismin ja priorisoinnin välillä. Mutta päättäminen on myös – ja nimenomaan päättämistä – ja katsomista luottaen ja rohkeasti tulevaisuuteen. Tällainen tulevaisuuteen nojaava päätös tehtiin viime viikolla Kokkolassa, missä päätettiin rakentaa 75 miljoonan euron ympärivuotinen monitoimiareena ja tapahtumapuisto. Kokkolassa asukkaita on vajaa viisikymmentätuhatta eli vain tuplaten enemmän kuin Sastamalassa, joten mistään Keski-Pohjanmaan maakuntakeskusta suuremmasta metropolista ei ole kysymys. Silti löytyi valmius ja rohkeus näin merkittävään päätökseen.
Monitoimiareenan kokonaisuus tulee pitämään sisällään hybridiareenan urheilu-, kulttuuri-, näyttely-, messu- ja esimerkiksi konferenssitarpeisiin, jäähallin remontin, uuden harjoitusjäähallin, jalkapallokentän stadioneineen, kuntosalin, sisäjuoksuradan sekä katsomo- ja liiketiloja. Elämyksiä ja kokemuksia on tiedossa kaupunkilaisille ja koko maakunnan väelle.
Sastamalassa uimahallin rakentamisen oikeaa ajankohtaa on kritisoitu 50 vuotta ja sitä voidaan tehdä loputtomasti. Inflaatiosta, korkeista energianhinnoista, kohonneista rakennuskustannuksista ja koroista huolimatta lähivuosien rakentamisajankohta voidaan nähdä myös myönteisesti. Rakennusteollisuus ennustaa rakentamisen voimakasta hidastumista, mikä yhdistettynä taantumaan – tai ainakin hitaaseen talouskasvuun – tullee vääjäämättä näkymään rakentamiskustannusten alenemisena. Tällaisena aikana rakentamispäätös on yhteisöllinen, vastuullinen ja vahvasti työllistävä teko.
Sastamalan keskustaajaman Vammalan kehittäminen palvelee koko laajan kaupungin tarpeita. Jos haluaa jotain saada, on pakko antaa. Juhlavat puheet kasvavasta ja kehittyvästä kaupungista jäävät herrojen haaveiksi ellei mitään konkreettista tehdä vetovoiman eteen. Järvimaisemat, maalaisromantiikka ja pelkkä suotuisa etäisyys Tampereesta eivät yksinään riitä kiihtyvässä kilpailussa uusista asukkaista. Hyvät juna- ja tieyhteydet Tampereelle, kattavat harrastusmahdollisuudet, peruspalvelut ja monipuoliset ostosmahdollisuudet luovat kuvaa houkuttelevasta, dynaamisesta seutukaupungista.
Kokkolan uimahalli Vesiveijari täyttää 40 vuotta. Lehtikirjoituksissa on kiitelty tuolloisesta ennakkoluulottomasta päätöksestä rakentaa monipuolinen uimahalli osin vastustustavista mielipiteistä huolimatta. Kokkolalaiset ovat syystä ylpeitä hallistaan: kattavasta koululaisten uimaopetuksesta, perhe- ja vauvauintiryhmistä, hyppyaltaasta, perinteikkäistä uima- ja sukellusseuroista, vakiokävijöistä aamu-uinneilla ja uimahallikahvilan monipuolisesta tarjonnasta.
Toivon, että Sastamalan päättäjät käyttävät historiallisen mahdollisuutensa hypätä käsi kädessä altaaseen. Eihän tässä varsinaisesti hypätä edes syvään päätyyn vaan tehdään jotain, mikä kuuluu seutukaupunkiin ja mikä olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten.
Sastamalan Suvimaan osa-aika-asuja, iloinen veronmaksaja
Jyrki Rantala
Kun nyt vertaat Kokkolan ja Sastamalan taloudellisia mahdollisuuksia, unohdat tyystin, että pelkällä henkilöverotuksella ei palveluita rakenneta tai ylläpidetä, tarvitaan myös yhteisöverotuloja. Otetaanpa vaikka tiedot ajalta ennen koronaa, sotaa, energiakriisiä ja korkeata inflaatiota: Vuonna 2018 Kokkolan yhteisöverotulot olivat 46,6 miljoonaa euroa, Sastamalan 9,3 miljoonaa euroa.
Hyvä Jyrki!
Kunpa tämä kaikki saataisiin iskostettua päättäjien päähän. Niiden joita aina vaaleissa äänestämme, tyhjistä lupauksista huolimatta. He kun vain aina odottavat sitä sopivampaa hetkeä, eli sitä kun rahat vedetään tuosta vain takataskusta.
Terveisiä Kokkolaan.
Rakennuskustannukset ovat nousseet lyhyellä aikaa kymmeniä prosentteja ja nousu jatkuu. Korkojen nousu jatkuu myös. Onko 20 milj. euron investoinnin ja sen aiheuttamien käyttökulujen (energia, henkilöstökulut, kiinteistönhoidon hankinta, varaosat, tarvikkeet) järkevää nykyisessä epävarmuuden ajassa? Voidaanko kulut periä täysimääräisinä käyttäjiltä, vai pitääkö jokaisen kuntalaisen maksaa saunaseurat ja vesijuoksujuorukerhot riippumatta siitä, onko uimahallin palvelut heillä käytössä tai edes saavutettavissa?
Luulisi sen riittävän Kokkolan miehelle että asuinpaikassa on uimahalli ettei sitä vaadi joka paikkaan mihin sattuu poikkeemaan reissuillansa eikä se mitään ratkaise vaikka vammalan keskustaajamassa olisi uimahalli koska yli kilometrin matka on aivan mahdoton matka varsinkin uimahalliin ja toiseksi jos halli olisi vaadittaisiin se heti suljettavaksi koska ei Sastamalassa kertakaikiaan hyväksytä uimahallia sen on historia näyttänyt heti kun kuntaliitos aikanaan tuli vaadittiin heti Kiikan uimahallia suljettavaksi kuka mitäkin keksi syyksi.
Ihanko tosissasi kirjoitat noita mielipiteitäsi kilometrin maksimimatkasta ja sulkuvaatimuksista?
Taitaa vain olla kyseessä halu hämmentää.
Hyvä Jyrki!
Aina vain näitä uimahallia koskevia kirjoituksia tulee, uusia ja uusia. Eikä siinä mitään, kyllä niitä kelpaa lukea. Olen niitä minäkin eri paikkoihin sommitellut vuosikymmenien aikoina useampia. En siksi, että uskoisin sitä hallia koskaan tänne saatavan, sillä sitä ei kyllä tule. Ei tehdä ei vaikka joku miljonääri haluaisi auttaa kustannuksissa. Kas kun tarvittaisiin se toinen miljonääri, joka avittaisi niissä käyttö ja ylläpitokustannuksissa. On tämä sen verran omalaatuinen ja omintakkuinen sekä omapäinen ja omavarallinen käpykylä. Ja totisesti, niistä VAROISTA piretään kiinni, viimeiseen asti. Varmuuden vuoksi siirretään kerran tai pari vaalikauden aikana sen rakentamattoman hallin paikkaa, se saa entiset vastustajat terhakoitumaan sopivasti ja kapuamaan barrikaadeille jälleen.
Samaa mieltä vanhakoiran kanssa. Kaupungin markkinointihenkilö voisi teoriassa laittaa koko valtakuntaan mainoksen Sastamalasta täysin uniikkina Länsi-Suomalaisena kaupunkina, jossa ei ole uimahallia eikä koskaan tule (sopii mm. junttieinareille).
Kivat sulle, hienostotäti! Sastamala voi myös olla kaupunki, joka ei rällää vastuuttomasti veronmaksajien rahoilla. Sekin on asia, joka ratkaisee kaupunkiin muuttoa harkitsevan työtätekevän veronmaksajan punnitessa, tuoko veronsa kaupungin käytettäväksi. Populistien huudattamia veroja maksamattomia kulujen kasvattajia kyllä kiinnostaa muiden maksamat palvelut. Siinäpä oivaa vaalikarjaa katteettomin lupauksin omaan karsinaan ajettavaksi. Hoidetaan ensin perustarpeet ja rakennetaan vasta sitten huvituksia harkiten tarkkaan, mitä niiden pääoma- ja käyttökulut merkitsevät kaupungin taloudelliselle kestokyvylle. Ympäri Suomen on tänä syksynä suljettu uimahalleja tai rajoitettu niiden aukioloa ja palveluita, kun ovat käyneet liian kalliiksi.
Hyvin vähän on uimahalleja suljettu todellisuudessa. Ja onhan sitä taloyhtiöissäkin “lenkkisaunat” jopa kokonaan lopetettu ja muutakin saunomista rajoitettu. Toki pääsee saunaan tunniksi jos haluaa maksaa tyyliin 25€ ja ylöspäin. Halpaa hupia. Kummastuttaa vain ettei vuosien aikana ole saatu (eikä tulla saamaankaan) perustarpeitakaan edes kokonaisvaltaisesti toimiviksi. Jos jokainen kunta olisi päättänyt et uimahallin kustannukset pitää saada menokehykseen, suomessa ei olisi yhtäkään hallia. Ja harvassa olisi ne jäähallitkaan saati muutkaan liikuntahallit (pois suljettuna koulujen liikuntahallit).