Eläinlääkäripalvelut ovat kuntien lakisääteinen tehtävä, josta säädetään eläinlääkintähuoltolaissa ja siitä annetussa asetuksessa. Kunnan on järjestettävä arkipäivisin virka-aikana saatavilla oleva peruseläinlääkäripalvelu kotieläimiä varten. Jos kunta ei järjestä palvelua kaikille kotieläimille, on kunnan osoitettava, että palvelua on muille kuin hyötyeläimille saatavissa riittävästi ja keskeytyksettä yksityissektorilta.
Kunnan on myös järjestettävä kiireellistä eläinlääkäriapua kaikkia alueellaan olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokauden aikoina. Kiireellinen eläinlääkäriapu on järjestettävä päivystysalueella niin, että pieneläimiä ja suureläimiä hoitaa pääasiassa eri henkilökunta, joskin tästä eriyttämisvaatimuksesta voidaan perustelluista syistä poiketa.
Se, että Sastamalassa eläinlääkintähuolto on järjestetty Sotesin yhteistoiminta-alueen kautta ei poista kunnan perimmäistä vastuuta. Viime kädessä kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden tehtävä on huolehtia, että resurssit ovat riittävät.
Olemme tuottajien järjestönä huolissamme alueemme eläinlääkäreiden riittävyydestä sekä eläinlääkäreiden jaksamisesta työssään. Huolta aiheuttavat täyttämättömät eläinlääkäreiden virat ja sijaisuudet, jotka heikentävät vapaapäivien ja lomien pitämistä ajallaan sekä lisäävät päivystysvuoroja.
Sastamalassa palveluiden toteutus ei tällä hetkellä tahdo yltää lainsäätäjän edellyttämään tasoon. Virkojen täyttäminen ja sijaisten löytäminen on osoittautunut vaikeaksi. Eläinlääkäreistä on pulaa eikä kunnaneläinlääkärin virka raskaine päivystyksineen pärjää houkuttavuudeltaan verrattuna kevyempään ja paremmin palkattuun työhön pieneläinpratiikassa. Sastamalan tilannetta vaikeuttaa entisestään se, että aiemmin pieneläinpäivystystä Tampereella hoitanut yksityinen eläinlääkäriasema on kesällä sanonut sopimuksen irti. Syynä heilläkin työvoimapula.
Tässä tilanteessa kunnat joutuvat kilpailemaan eläinlääkäreistä. Koska alueet ovat isoja ja päivystys raskasta, jää lähes ainoaksi houkuttimeksi kilpailukykyinen palkka – jotkut kunnat järjestävät myös asunnon. Tosiasia on, että vähästä tarjonnasta parhaat maksajat saavat parhaat tekijät. Sastamalassa on löydyttävä riittävästi euroja, jotta eläinlääkäreitä saadaan. Vetkuttelu ei asiassa auta. Yksi eläinlääkärin virka on tälläkin hetkellä täyttämättä.
Pitkäaikainen eläinlääkärivaje kuormittaa kohtuuttomasti työssä olevia eläinlääkäreitä kun töitä hoidetaan vajaalla miehityksellä. Riski sairauspoissaolojen lisääntymiseen kasvaa. Viroissa ei enää välttämättä pysytä eläkkeelle jäämiseen asti, koska työn kuormittavuus koetaan liian suureksi. Sastamalassakin on jo tästä esimerkkejä. Nuoria on vaikea saada edes sijaisiksi. Kesäaikaan tilanne heikkenee entisestään kesälomien myötä.
Jo nyt on ollut tilanteita, että päivystävää eläinlääkäriä ei ilta- ja yöaikaan ole ollut saatavilla lainkaan, koska työvuoroon ei ole saatu tekijää. Jos päivystystä ei ole järjestetty ja tuotantoeläin kuolee hoidon puutteesta, seuraa esimerkiksi lypsylehmän kuolemasta tuhansien eurojen lasku kunnalle. Tämä on huomattavasti suurempi summa kuin se, jota töitä hakeville eläinlääkäreille pitäisi tarjota lisäpalkkaa työpaikan houkuttelevuuden parantamiseksi.
Kun pian valmistuva eläinlääkäriopiskelija saa hyvän palkan ja mielekkään työympäristön, on huomattavasti suurempi mahdollisuus saada kyseinen työntekijä valmistumisen myötä hakemaan virkaa kunnasta. Eläinlääkäreiden virkoja on ollut täyttämättä jo vuosia, nyt on tästä kertyneiden säästöjen käyttämisen aika.
Pakolliset eläinlääkärikäynnit kuten terveydenhuoltosopimuskäynnit on saatava järjestettyä ajallaan. Kunnan velvollisuutena on järjestää riittävästi eläinlääkärityövoimaa valtakunnallisten terveydenhuolto-ohjelmien toteuttamiseen kotieläintiloilla (Ruokavirasto.fi). Kotieläintiloilla on myös oikeus saada kunnan järjestämänä eläinlääkäripalvelut myös eläinten akuuutteihin hoitotoimenpiteisiin kuten poikimahalvaukseen. Kunta ei siis voi jättää asiaa ikään kuin hoitumaan itsekseen yksityissektorin kautta.
Eläinlääkärit toimivat kotieläintilojen arjessa yhteistyökumppaneina. Kun eläinlääkärin tavoittaa puhelimitse ympäri vuorokauden, voi ongelmatilanne tilalla ratketa joskus jopa puhelinneuvonnalla. Tuotantoeläinten hoitoon perehtyneitä ja aiheesta kiinnostuneita eläinlääkäreitä on ollut alueellamme hyvin saatavilla, mutta haluamme myös jatkossa turvata asiantuntevan palvelun kotieläintiloille. Tuotantoeläinten vaatima hoito on merkittävä osa alueemme eläinlääkäreiden työtä. Ilman heidän ympärivuorokautista työpanostaan, emme pystyisi ylläpitämään nykyistä terveydenhuoltotasoa esimerkiksi eläinten äkillisissä sairastumisissa tai lopetustilanteissa. On myös kotieläintilojen etu, että useampi kunnaneläinlääkäri on kiinnostunut tuotantoeläinten hoidosta ja sairauksista, jolloin tiloilla on mahdollisuus saada asiantuntevaa palvelua myös toisten eläinlääkäreiden ollessa esim. lomalla. Myös tarttuvat eläintaudit ovat nykyään kotieläintilojen vaivana, jolloin eläinlääkärin asiantuntemus on korvaamaton apu taudin torjunnassa, akuuttivaiheessa tai saneerauksessa.
Eläinlääkärin paikalle saaminen on joskus ainoa vaihtoehto eläimen hengen pelastamiseksi. Tällöin ei ole mahdollista odottaa avun saapumista seuraavaan arkiaamuun. Monet tilalliset myös osaavat arvioida, millaiset eläinten sairastumiset vaativat kiireellisesti eläinlääkärin hoitoa ja mitkä vaivat voivat odottaa arkipäivään. Myös pieneläinpäivystyksen pitää toimia kuten laki edellyttää. Nykyisten päivystysalueiden yhdistäminen ei ole mikään ratkaisu, sillä se ei lisää tekijöitä, mutta alueen koon kasvu lisää ajettavia matkoja kuormittaen eläinlääkäreitä entisestään. Kaupunki joutuu myös tässä tilanteessa korvaamaan tiloille vieraspaikkakunnalta tulevien eläinlääkäreiden matkakustannuksia.
Pyydämme, että nykyisten eläinlääkäreiden työssäjaksaminen selvitetään perusteellisesti ja tehdään tarvittavia muutoksia. Lisäksi on selvitettävä syitä (mm. palkkaus ja asumisjärjestelyt) siihen, miksi avoinna olevaan virkoihin ja sijaisuuksiin ei löydy pysyviä työntekijöitä.
MTK-Vammala ry
