Onko Waltteri Sastamalan suurin? – Keikyässä asuva jättikissa rakastaa imuria ja vesileikkejä

Kristo Korpela ja Waltteri. Kuva: kotialbumi.

Jättimäinen, seurallinen tupsukorva, jonka pöllönkatse seuraa suosikki-ihmistä kaikkialle. Tällainen on Sastamalan Keikyässä Kristo Korpelan ja tämän perheen huomassa asusteleva Waltteri. Kyseinen Waltteri-kissa on maine coon, maailman suurimman kissarodun edustaja.

”Waltteri ei tyydy vain seurailemaan katseellaan, vaan pyrkii seuraamaan minua kaikkialle, varsinkin jääkaapille”, Korpela, 49, kertoo.

Rennonoloisesti lököilevään kissaan tulee välittömästi säpinää, jos ihminen ilmaantuu näköpiirin.

”Silloin on niin, että maine coonin pää näyttää pyörivän kuin pienellä pöllöllä”, Korpela nauraa.

Seuramies Waltteria kiehtoo suuresti vesi, ja siksi se haluaa myös vessakaveriksi. Vessan ovi on syytä pitää kiinni, eikä pöntön kantta kannata jättää ylös, sillä muutoin koko huone saattaa hetken päästä lainehtia.

”Toinen maine coonimme Kerttu tykkää myös vesileikeistä, ja välillä molemmat kissat läpsyttelevät veden kupeistaan lattialle. Mieluummin ne tosin joisivat suoraan hanasta”, Korpela selvittää.

Vaikka kissojen käyttäytymisessä on samankaltaisuuksia, kahta samanlaista kattia tuskin on, Korpela arvelee.

”Poika on sellainen lempeä ja koiramainen. Plikka on varautuneempi ja arempi. Ne viihtyvät kattoon saakka ulottuvissa kiipeilypuissa, yläkerran rapuissa ja meidän sängyissä, aina tuppaavat jalkopäähän.”

Kristo Korpelaa mietityttää, onko Waltteri Sastamalan suurin kissa. Yksivuotias kolli on atleettinen roikale ja painaa yli seitsemän kiloa. Se ei ole pulska, vaan sopivan raamikas. Se saattaa vielä kasvaa kokoa, sillä maine coonit kehittyvät hitaasti.

”Kasvoi tai ei, se on jo nyt suurempi kuin edesmennyt mäyräkoirani.”

Kerttu-kissa ottaa rennosti. Kuva: kotialbumi.

Korpela on aina pitänyt eläimistä, ja kissa hänellä on ollut jo ennen nykyisiä lemmikkejä. Vaan samanlaisia persoonallisia mieltymyksiä ja tapoja hän ei ole ennen tavannut.

”Waltteri rakastaa imuria ja haluaa, että sitä imuroidaan. Se oikein nauttii siitä.”

Kätevää tietysti siinä mielessä, että irtokarvoja ei tarvitse sen osalta erikseen siivota pois.

”Ja Kerttu köllöttelee aina selällään ketarat ojossa. Olen aiemmin nähnyt koirien tekevän niin, mutta kissat yleensä suojaavat vatsapuoltaan”, Korpela tuumailee.

Rotukissoista maine coon on jo pitkään ollut Suomen suosituimpia. Alunperin rotu on lähtöisin – kuten nimestäkin voi päätellä – Yhdysvalloista Mainen osavaltiosta.

Korpela arvelee, että viime vuosina samalta kasvattajalta on sijoittunut sastamalalaiskoteihin ainakin kahdeksan maine coonia, ja tiettävästi Huittisissakin muutamia yksilöitä asustelee.

Mikä lemmikkihuushollissa asumisessa on Kristo Korpelan mielestä parasta?

”Näistä otuksista on paljon iloa, niiden touhuja on hauska katsella. Koti tuntuisi paljon tyhjemmältä ilman kissoja.”

Onko sinulla lystikäs tai omaperäisesti käyttäytyvä lemmikki? Lähetä kuva lemmikistäsi tai itsestäsi sen kanssa: toimitus@alueviesti.fi.

”Mitäs se isäntä nyt meinaa?” Waltteri lempipaikassaan kiipeilypuussa.

Puolipitkäkarvaiset rodut vetoavat

Suomen Kissaliiton puheenjohtaja Riikka Turpeisella ei ole Suomen suurimmasta maine coonista muuta varmaa tietoa kuin se, että kyseinen kissa painaa ainakin 12 kiloa. Turpeisen mukaan rotu kehittyy hitaasti, yleensä coonit ovat valmiita pään ja kropan kehittymisen osalta noin 3-4 -vuotiaina.

”Vuoden ikäinen maine coon on kyllä jo aikalailla saavuttanut kokonsa raamit. Massaa ja leveyttä voi toki vielä kertyä. Waltterin kasvuun en voi ottaa kissan geenejä tuntematta sen enempää kantaa”, hän sanoo.

Itsekin maine coon -taloudessa asuva Turpeinen korostaa, että jättiläiskissaa ihannoidessa ei ikinä saisi painottaa pelkkää painoa. Ratkaisevaa on kissan rakenne ja lihaksikkuus.

Sastamalan coonimäärästä Turpeisella ei ole tarkkaa tietoa. Pirkanmaalla harrastajia on kuitenkin paljon, ja sen perusteella hän veikkaa, että cooneja löytyy Sastamalastakin useampia.

Eniten Suomessa on niin sanottuja maatiaiskissoja. Turpeisen mukaan kissojen tarkkaa lukumäärää ei tiedä kukaan. Hän on vuosien varrella nähnyt arvioita 600 000:sta jopa yli miljoonaan. Edes rekisteröityjen rotukissojen määrästä ei ole vedenpitävää tietoa.

”Suomen Kissaliitto ei ole ainoa rotukissoja rekisteröivä kattojärjestö Suomessa, vaikka se ylivoimaisesti suurin onkin. Kissaliitto rekisteröi vuositasolla noin 5000 rotukissaa”, hän kertoo.

Kissaliiton rekisteröintien perusteella maamme suosituimmat kissarodut ovat ragdoll, maine coon ja pyhä birma. Mistä näiden rotujen suosio johtuu?

”Kaikki kolme rotua ovat puolipitkäkarvaisia. Olettaisin, että viehättävä ulkonäkö vetoaa ihmisiin. Varmasti myös näiden kissojen luonteella on merkitystä”, Turpeinen sanoo.

Kissoilta sujuu myös sohvanvaltaus. Kuva Kertusta: kotilabumi.

Comments are closed.