On vaikea keksiä osuvampaa toteamusta Sastamalan mahdollisesta tulevaisuudesta kuin kirkkoherra Vesa Aurénin Tyrvään Sanomissa 11.1. esittämä ’’olemme täällä parinkymmenen vuoden päästä yksi iso vanhainkoti’’. Tämä siis sillä oletuksella, että väestönkehitys jatkuu nykyisenkaltaisena.

Kirkkoherra ei suinkaan ole ensimmäinen, jolta vastaavan kaltaisia kommentteja olen kuullut. Kommentin sisältämä huoli on aiheellinen ja sen pitäisi koskea laajalti eri sukupolvia, koska ilman lapsia, joista kasvaa hyvinvoivia nuoria ja vastuullisia aikuisia ajaudumme vääjäämättä massiivisiin ongelmiin.

Kyseistä skenaariota ehkäisemään Sastamalan pitäisi pystyä säilyttämään ja houkuttelemaan nuorehkoja aikuisia ja keski-ikää lähestyviä, jotka ainakin viimeisimpien tietojeni mukaan ovat sitä ryhmää, joilla on suurin vaikutus syntyneiden määrään.

Taantumuksellista kuvaa kaupungista antaa muun muassa henkilöstöjaoston kesäkuinen päätös, jossa kokoomuksen ja perussuomalaisten äänillä kaupungin työntekijöiden etätyönä tehtävän työn mahdollista osuutta laskettiin 40 prosenttiin, kun viranhaltijan esitys oli 60%. Vaikka kyseessä on näennäisesti pieni ja vain pientä ryhmää koskeva päätös ei sen antama kuva kaupungin toimintatavoista ole mairitteleva, varsinkaan kun strategiassa 2022–2025 linjataan etätyömahdollisuuksien edistämisestä.

Tuskinpa päätöstä tehtäessä on osattu ottaa huomioon, että kolmannes nuorista aikuisista toivoisi lisää mahdollisuuksia nimenomaan etätyöhön. Toivoa sopii, että etätyömahdollisuuksien osalta työnantajat eivät valtakunnallisesti seuraa Sastamalan esimerkkiä, vaan olisivat avoimia työntekijöiden vapaudelle työnsä suorittamisessa – tämä nimenomaan lisää Sastamalan mahdollisuuksia niin pito- kuin vetovoiman osalta.

Yksi merkittävä syy Sastamalasta poislähtöön on nuorten muuttaminen opiskelemaan, joka on tunnistettu kaupungin strategiassakin. Kaupungin näkökulmasta tästä tulee ongelma viimeistään silloin, kun valmistuneet nuoret eivät palaakaan kotoseudulleen. Tästä syystä jätin marraskuussa 2021 valtuustoaloitteen, jotta selvitettäisiin korkeakouluopiskelijoille maksettavaa tukea matkakustannuksiin, jos opiskelija asuisi Sastamalassa opintojensa ajan. Innolla vastausta aloitteeseen odottaessa oletan sen olevan perinpohjainen – ainakin valmisteluun käytetyn ajan perusteella.

Haluun muuttaa tai asua perheineen juuri Sastamalaan vaikuttaa eittämättä se, millainen kuva kaupungin varhaiskasvatus- ja koulupalveluista on. Onneksemme investointisuunnitelmassa osoitettiin tolkullista rohkeutta tulevien vuosien koulu- ja päiväkoti-investointien osalta.

Esitän kuitenkin aiheellinen kysymyksen jokaiselle lukijalle: Mitä saavutamme investoinnilla, josta saattaa tulla isompi kuin yhdestäkään kouluinvestoinnista ja joka kasvattavaa merkittävästi jo valmiiksi kasvavaa velkamäärää? Ovatko hyödyt merkittävämmät kuin koituvat rasitteet?

Ainakin viimeistään investoinnin valmistuttua päätynemme ikäviin pohdintoihin siitä, mistä rahat vuosittaiseen ylläpitoon saadaan ja miten se tulee vaikuttamaan muihin palveluihin, kuten kasvatukseen ja koulutukseen. Onpa kulujen kattamiseksi heitetty ilmoille jo veronkorotuksen tarpeitakin.

Kumpaakaan edellisistä seikoista tuskin voidaan ajatella veto- tai pitovoimaa parantavina – etenkään, jos Sastamalalta kaivataan turvallista ja rauhallista arkea, jossa lapsiperheille merkittävät palvelut löytyvät mahdollisimman läheltä.

Leevi Karisalmi 
kaupunginvaltuutettu (sd.)