Huittisten museon Risto Ryti -kokoelma on täydentynyt Presidentti -viskipullolla. Numeroidun pullon lahjoitti museolle huittislaissyntyinen Risto Ryti -viskikillan sihteeri Antero Halmela.
Presidentti-viski ei ole koskaan ollut myynnissä missään, vaan se on innokkaan viskiharrastajajoukon yksityinen hanke.
”Keväällä 2004 sain soiton huittislaiselta ystävältäni Kari Keinoselta. Olemme tunteneet Karin kanssa Lauttakylän kansakoulun 1. luokalta asti eli melkein 60 vuotta. Vaikka olen itse muuttanut pois Huittisista jo 70-luvun lopulla, siteet kotiseudulle ovat pysyneet tiiviinä”, Halmela taustoittaa.
Ystävysten puhelun aiheeksi nousi Keinosen ehdotus ryhmästä, joka teettäisi tynnyrillisen viskiä.
”Alihankkijana toimi Lahden ravintola Teerenpeli, joka myi osuuksia omassa kiinteistössään toimivaan viskitynnyrikellariin”, Halmela kertoo.
Halmela innostui ehdotuksesta ja mukaan projektiin lähti myös kahdeksan muuta innokasta viskiharrastajaa, suurimmalla osalla huittislaisia sukujuuria.
”Meitä yhdisti suuri rakkaus viskiin, juomista jaloimpaan.”
Kullankeltainen väri ja hennon savuinen tuoksu
Samana vuonna kilta hankki Teerenpelistä 200 litran tynnyrin, johon tisle laitettiin kypsymään 10 vuodeksi.
Noin puolet osakkaista oli paikalla, kun tisle laitettiin tynnyriin. Osa kävi myös testaamassa tuotoksen laatua viiden vuoden kuluttua.
Vuonna 2014 10 vuoden kypsymisaika täyttyi ja tuli aika pullottaa juoma.
”Siinä vaiheessa huomattiin, että tisle oli saanut kullankeltaisen värin, tuoksu oli hennon savuinen ja maku mieto, mutta puhuttelevan huittislainen”, Halmela muistelee.
Jo vuonna 2005 kiltaa oli alettu kutsua Risto Ryti -viskikillaksi ja joukko oli tavannut silloin tällöin viskitastingin merkeissä.
”Pullotuksen lähestyessä kuljimme Karin kanssa Lauttakylän kirkkopuistossa ja katselimme Ryti-patsasta. Silloin syntyi päätös nimetä viski Presidentiksi.”
Mustaa ja valkoista, kuten Rytin toiminta presidenttinä
Viski oli valmiina, mutta pulloista puuttui etiketti ja tieto sisällön historiasta.
”Aloin suunnitella etikettiä ruutupaperille. Etiketissä tulisi olla Risto Rytin kuva, sävyinä musta ja valkoinen, mikä kuvasi Rytin toimintaa presidenttinä. Osalle suomalaisista Ryti on maanpetturi, osalle, kuten meille killan jäsenille, kansakunnan pelastaja”, Halmela sanoo.
Etiketin lopullinen versio syntyi espoolaisen Arkkimetodi Oy:n kanssa.
”Siinä kävi myös melkoinen sattuma. Etiketin suunnitteli omistajan tytär Minttu Huuskonen ja kun hänen äitinsä Ulla sattui katselemaan tyttärensä tekemistä, hän kiinnostui hankkeesta.”
Ullalla oli asiakas, joka harrasti historiallisten dokumenttien keräilyä ja hänellä oli sattumoisin kassakaapissa Risto Rytin henkilökohtaisesti allekirjoittama alkuperäinen Ribbentrob-sopimus vuodelta 1944.
”Mikä tuuri! Siitä pystyimme skannaamaan Rytin alkuperäisen nimikirjoituksen etikettiin”, Halmela kertoo.”
Ei ihan tyypillinen museoesine
Viime kesänä Halmela ja Keinonen vierailivat Huittisten museossa ja tutustuivat myös Ryti-osastoon.
”Silloin mielessäni heräsi ajatus, josko museo haluaisi ottaa vastaan viimeisen numeroidun pullotteen Presidentti Risto Ryti-viskiä.”
Museonjohtaja Satu Rantala kertoo tarjouksen olleen todella yllättävä ja vaatineen pienen harkinta-ajan.
”Viskipullo ei ole museoesineistä ihan sieltä tyypillisimmästä päästä. En tiedä, onko valtakunnallisestikaan missään mitään vastaavaa.”
Huittisten museo kuitenkin vastaa Ryti-esineiden ja arkistomateriaalin tallentamisesta, joten Rantala näki viskipullon sopivan tähän tarkoitukseen hyvin.
”Talvella saimme lahjoituksena erään naapurikunnan Rytin muotokuvataulun. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin aikaan taulu oli kunnallislautakunnankokouksessa päätetty poistaa seinältä ja siirtää varastoon, missä se oli ollut paperiin käärittynä näihin päiviin asti. Nämä kaksi esinettä antavat hienon kontrastin siihen, miten Rytin arvostus on vuosien aikana muuttunut”, Rantala sanoo.
