Olet Sastamalan Vammalasta kotoisin. Millainen paikka se oli elää lapsuuttaan ja nuoruuttaan? Millaisia asioita muistelet lämmöllä?

”Vammala oli hyvä ja turvallinen paikka elää lapsuutta ja nuoruutta. Harrastusmahdollisuuksia oli urheilusta kiinnostuneelle lapselle runsaasti. Pelasin sekä jalkapalloa että lentopalloa siihen saakka, kunnes lähdin opiskelemaan. Ystävät tulivat pääosin sitä kautta. Urheiluajalta on edelleen paljon tuttuja. Polkupyörällä pääsi kaikkialle, sen muistan! Uimahallia kaipasin Vammalaan, mutta Kiikassa käytiin toki lapsena usein.”

Miten usein vielä käyt entisellä kotipaikkakunnallasi? Millainen kaupunki Sastamala mielestäsi on nykyään?

”Pyrin käymään tyttäreni kanssa Sastamalassa vähintään kerran kuukaudessa vanhempia sekä veljen perhettä tapaamassa. Se on hyvä paikka irrottautua työasioista. Esimerkiksi VaLePan toimintaa seuraan edelleen ja käyn katsomassa Mestaruusliigan pelejä aina, kun pystyn.
En toki tunne Sastamalaa enää nuoruuden tapaan. Harmittaa, että Vammalan tori ja sen ympäristö ovat hiljentyneet. Tori on kuitenkin mielestäni Vammalan keskus ja toivoisin, että sen ympäristössä olisi enemmän elämää.”

Miksi ja miten sinusta tuli metsäalan asiantuntija? Millainen on oma suhteesi metsään?

”Olen aina pitänyt metsistä, ja äiti opetti minut jo pienenä sienestämään. Sienet kiinnostavat minua edelleen. Opiskelin Helsingissä maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa pääaineena metsien taudit, ja väitöskirjanikin (2002) käsitteli männyn ja juurisienten vuorovaikutusta.

Sittemmin kiinnostus metsiin on laajentunut metsien hoitoon ja taloudelliseen käyttöön sekä puupohjaisiin tuotteisiin, mikä varmasti johtuu myös yrittäjäperhetaustasta. Uskon siihen, että metsien hyvällä ja aktiivisella hoidolla varmistamme metsäluonnon monimuotoisuuden, ilmastokestävyyden sekä raaka-ainetuotannon puupohjaisille tuotteille.”

Metsäteollisuus ry ajaa metsäteollisuuden etua. ”Metsäteollisuus on avain parempaan tulevaisuuteen”, verkkosivuillanne sanotaan. Miten metsäteollisuus luo ratkaisuja ihmiskunnan ongelmiin? Kaksi asiaa, jotka toivoisit seuraavan hallituksen ottavan huomioon?

”Isot globaalit haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen, kaupungistumiseen sekä raaka-aineiden niukkuuteen. Puu on uusiutuva raaka-aine toisin kuin fossiiliset raaka-aineet. Kaadettujen puiden tilalle kasvatetaan uutta metsää.  Meidän on päästävä irti fossiilisista raaka-aineista ja korvattava niitä kestävillä puupohjaisilla tuotteilla ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja raaka-aineiden riittävyyden takaamiseksi. Esimerkkejä puupohjaisista ratkaisuista ovat muun muassa puurakentaminen, pakkaukset, kemikaalit, lääkkeet, vaatteet ja akut (anodit).

Seuraavan hallituksen olisi hyvä ottaa vahva ja ennakoiva ote metsiin liittyvässä EU-vaikuttamisessa. Sen on muistutettava metsien erilaisuudesta ja korostettava uusiutuvan raaka-aineen merkitystä irrottauduttaessa fossiilisista raaka-aineista.
Nykyhallitukselta selkeä yhtenäinen linja metsäasioissa on valitettavasti puuttunut. Lisäksi hallituksen on rakennettava vahva teollisuuspolitiikka, jotta suomalaisen teollisen tuotannon kilpailukyky varmistetaan. ”

Euroopan unioni on Suomelle ja maamme metsäteollisuudelle tärkeä taloudellinen ja poliittinen yhteisö. Toisinaan EU-tason linjaukset aiheuttavat metsäteollisuudelle myös päänvaivaa. Moni muistaa loppuvuodesta julkisuudessa paljon näkyvyyttä saaneen metsien ennallistamista koskevan keskustelun. Mikä on tilanne ennallistamisasetuksen suhteen nyt? Entä mikä on oma näkemyksesi asiassa?

”Useat EU-maat ovat metsäteollisuudelle tärkeitä vientimaita, ja EU:n sisämarkkinoiden toimivuus on avainasemassa. Toisaalta EU:sta on tosiaankin tullut nykyisen komission aikana iso joukko aloitteita, joiden kokonaisvaikutusta suomalaiseen metsätalouteen ja metsäteollisuuteen on vaikea arvioida.

Ehdotus ennallistamisasetukseksi on nyt 27 jäsenvaltiosta koostuvan neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyssä. Asetusehdotus on monelle jäsenvaltiolle haasteellinen, eli Suomi ei ole asiassa lainkaan yksin. Myös Euroopan parlamentissa osa suomalaisista edustajista tekee hartiavoimin töitä, jotta ehdotus järkevöityisi. Jatkoneuvotteluista ei tule todellakaan helppoja.
Luonnon monimuotoisuuden parantaminen on tärkeää, ja sen eteen tulee tehdä töitä.

Ennallistaminen eli tilan saattaminen enemmän luonnontilaa vastaavaksi on osa työkalupakkia. Komission esitys on todella kunnianhimoinen eikä kohtele jäsenvaltioita lainkaan tasapuolisesti. Suomelle metsien, vesistöjen ja turvemaiden maana se on todella haasteellinen.
Kansallista liikkumavaraa täytyy lisätä merkittävästi ja toimissa täytyy huomioida taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset laajasti. Alueiden jättäminen taloudellisen käytön ulkopuolelle on uhka. Metsäteollisuuden näkökulmasta tulee varmistaa puun saatavuus ja sitä kautta metsäsektorin tuoma hyvinvointi ympäri Suomea.”

Alueviestin jakelualue kattaa useamman maaseutupaikkakunnan. Millaisia terveisiä lähettäisit alueemme metsänomistajille?

”Metsäsektorille ja metsänomistajalle ajankohtaista ovat tietenkin tulevat eduskuntavaalit. Tulevan eduskunnan ja hallituksen tulee puolustaa rohkeasti suomalaista metsäsektoria EU-rintamalla ja tehdä järkevää kansallista politiikkaa metsien käytön turvaamiseksi. Kannattaa katsoa tarkkaan, mitä mieltä edustajakandidaatit ovat metsistä ja niiden käytöstä.

Metsien hoidossa aktiivisuus ja oikea-aikaisuus kannattaa. Metsät kannattaa uudistaa ripeästi hakkuun jälkeen ja taimikonhoidosta sekä harvennuksista kannattaa pitää huolta. Elinvoimaiset ja hyvin kasvavat metsät tuovat pitkällä ajalla toimeentuloa ja kestävät myös paremmin esimerkiksi erilaisia tuhoja.”