Kasvimaan hoitoa ja yhteisöllisyyttä – Omasta maasta -hanke houkuttelee kokeilemaan kotitarveviljelyä Huittisissa ja Kokemäellä

Omasta maasta -hankkeen toivotaan lisäävän rohkeutta kokeilla kotitarveviljelyä myös omalla pihalla ja kasvimaalla.

Maiseman- ja luonnonhoidonasiantuntija Milla Nikko Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisista tietää, että toisinaan oma maa tuottaa runsaan sadon, toisinaan ei onnistu mikään. Jokainen kesä ja kasvukausi on erilainen.

Tulevana kesänä kotitarveviljelyä on mahdollista kokeilla Huittisissa Joutsenten reitin rahoittaman Omasta maasta -hankkeen johdolla.

”Vastaavanlainen hanke käynnistettiin muutama vuosi sitten Salossa, mutta silloin korona toi toteutukseen omat haasteensa. Nyt hanke toteutetaan kolmen Leader ryhmän yhteishankkeena ja pääsemme kokeilemaan sitä myös Satakunnassa, Huittisten lisäksi muun muassa Kokemäellä”, Nikko taustoittaa.

Mukaan halutaan niin nuoret kuin vanhat

Nikko kertoo, että hankkeen taustalla on kotitarveviljelyn suosion lisääntyminen.

”Kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta kotioloissa ja lisäksi haluamme madaltaa erityisesti lasten ja lapsiperheiden kynnystä kokeilla viljelemistä onnistumisen ja erehtymisen kautta.”

Hankkeella tavoitellaan myös yhteisöllisyyttä. Nikon mukaan ihanteellista olisi, että loppukevään ja kesän aikana toteutettavaan hankkeeseen saataisiin mukaan mahdollisimman paljon kaikenikäisiä ja -tasoisia viljelijöitä.

”Tämä voi olla hieno mahdollisuus myös esimerkiksi sellaisille ikäihmisille, jotka ovat aikanaan hoitaneet omaa puutarhaa, mutta joilla ei sellaista enää asuinpaikan vaihtumisen tai kunnon vuoksi ole. He voivat tulla jakamaan vuosien aikana oppimiaan niksejä ja toivottavasti kokemaan myös jotain uutta”, Nikko pohtii.

Kasvimaa Pappilanniemen siirtolapuutarhaan ja Vampulan keskustaan

Huittisissa kasvimaa perustetaan Pappilanniemessä olevaan siirtolapuutarhaan, Vampulassa sopiva viljelypaikka löytyi kirjaston takaa.

”Meillä kävi oikeastaan todellinen tuuri, sillä Lauttakylän Siirtolapuutarhayhdistys täyttää tänä vuonna 40 vuotta ja heillä oli vähän vastaavanlaisia tavoitteita juhlavuodelleen. Siirtolapuutarhassa on yksi ylimääräinen palsta ja saamme sen nyt tähän käyttöön”, Nikko kertoo.

Mukana yhteistyössä ovat myös Huittisten kaupunki, MLL:n Huittisten ja Vampulan osastot, Huittisten ja Vampulan Maatalousnaiset sekä lounaskahvila Wampulla.

Ensimmäiset yhteiset kokoontumiset toteutetaan infotilaisuuksien muodossa Huittisten pääkirjastolla maaliskuun 29. päivä ja Vampulan lähikirjastossa maaliskuun 30. päivä.

”Siellä kerrotaan, millaisia tapahtumia ensi kesälle on hankkeen puitteissa suunniteltu. Palstaviljelyn lisäksi tarkoituksena on järjestää lapsille kerhopäiviä, joissa muun muassa askarrellaan ja tutkitaan luonnon monimuotoisuutta viljelypalstan kautta. Luvassa on myös retkiä ja luentoja.”

Teamsin kautta toteutettavista tilaisuuksista saa vinkkejä esimerkiksi taimikasvatukseen ja kompostoinnin perusteisiin.

”Webinaareja on jäljellä vielä neljä, eivätkä ne ole pelkkiä luentoja, vaan osassa on mukana puutarhuri näyttämässä esimerkkiä”, Nikko kertoo.

Hernettä, perunaa ja mansikkaa

Sormet päästään iskemään multaan toukokuun loppupuolella.

”Kesän aikana yhteisiä tapaamisia tulee olemaan noin kerran viikossa. Porukan kesken jaetaan työvuorot, jotta kenenkään ei tarvitse käydä kastelemassa palstalla joka päivä. Myös sato korjataan yhdessä”, Nikko suunnittelee.

Sitä, mitä palstalla tullaan viljelemään, Nikkokaan ei vielä tiedä.

”Se päätetään osallistujien mukaan. Jos mukana on paljon lapsia, herneet ovat kivoja, enemmän viljelyä harrastaneiden kanssa voidaan ottaa myös haasteellisempia kasveja.

Siirtolapuutarhassa on mahdollista viljellä myös perunaa ja onpa siellä vanha mansikkamaakin, mutta päätökset tehdään sen mukaan, mille on tarvetta.”