Uimahallista kansanäänestystä vaatineelle aloitteelle pakit – ”Ei mahdollista, eikä tarpeen tässä vaiheessa”

Arkistokuva valtuuston kokouksesta, jossa myönteinen hallipäätös syntyi.

Sastamalassa kaupunginhallitus käsittelee maanantaina valtuutettu Mirva Iso-Kukkulan jättämää valtuustoaloitetta, jossa vaaditaan kansanäänestyksen järjestämistä uimahallin rakentamisesta.

Iso-Kukkulan mielestä veronmaksajien mielipide jäi kuulematta, kun valtuusto päätti uuden uimahallin rakentamisesta loppuvuodesta. Joten hän esitti äänestystä uimahallin tiimoilta kevään eduskuntavaalien yhteyteen.

Viranhaltijoiden näkemys asiasta on, ettei esitettyä äänestystä ole näin pikaisella aikataululla mahdollista järjestää, eikä se uimahallihankkeen tässä vaiheessa ole tarpeenkaan.

Esittelytekstissä vastausta valmistellut hallintojohtaja Tapio Rautava toteaa lakipykälien olevan aloitetta vastaan, sillä kansanäänestystä ei saa määrätä toimitettavaksi valtiollisten vaalien tai valtiollisen kansanäänestyksen yhteydessä.

Valtuuston päätös syntyi selkein äänin

Esittelytekstissä todetaan, että kaupunginvaltuusto on päättänyt selkein äänin 28-15 uimahallin hankesuunnittelusta ja rakentamisesta siten, että uimahallin hankesuunnitelma tehdään vuosina 2023-2024 ja investointi toteutetaan vuosina 2025-2026. Investoinnille haetaan valtionapua sekä muita mahdollisia avustuksia rakentamiseen. Hankesuunnitteluun vuodelle 2023 varataan 50 000 euroa. Hankesuunnitelmaa ja rakentamista varten nimetään erillinen toimikunta, johon valitaan luottamushenkilöitä.

Valtuuston edellä mainitun päätöksen perusteella uimahallin suunnittelu ja samalla hankesuunnitelman valmistelu on jo käynnistynyt. Valtuusto päättää erikseen hankesuunnitelman hyväksymisestä. Myös varsinaisesta rakentamisesta valtuusto päättää erikseen.

Esittelytekstin mukaan kansanäänestystä on kunnissa käytetty yleensä vain kuntaliitosasioissa, vain muutamassa tapauksessa muissa asioissa.

”Kunnallinen kansanäänestys on aina neuvoa-antava, ei valtuustoa sitova. Kuntavaaleissa valitulla valtuustolla on päätösvalta kunnan merkittävimmissä asioissa. Valtuutetuilla voidaan myös katsoa olevan kaikki tarpeellinen tieto päätöksentekoa varten, jota tietoa ei yksittäisillä kuntalaisilla voida edellyttää olevan”, Rautava toteaa.

Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten kunnallisen kansaäänestyksen toimittaminen ei siis ole mahdollista kevään eduskuntavaalien yhteydessä eikä tarpeen uimahallihankkeen tässä vaiheessa, päätösesityksessä sanotaan. Valtuusto voi erikseen päättää esimerkiksi uimahallihankkeen hankesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä mahdollisesta kansanäänestyksestä, mikäli se katsoo äänestyksen tarpeelliseksi.

Iso-Kukkulan jättämän valtuustoaloitteen olivat allekirjoittaneet myös Miko Bergbom, Antti-Matti Mattila, Leena Mattila, Leevi Karisalmi, Sami Pajunoja, Pauli Pietilä ja Janne Prihti.

Mikäli valtuusto päättäisi järjestää kansanäänestyksen jonakin muuna kuin aloitteessa esitettynä ajankohtana, pitäisi päätös tehdä viimeistään 60 päivää ennen äänestyspäivää. Jos kansanäänestys toimitetaan aluevaalien ja kuntavaalien yhteydessä, päätös on tehtävä viimeistään 90 päivää ennen äänestyspäivää.