Vammalan seurakuntatalon kohtalo puhutti ja äänestytti kirkkovaltuustoa – Sastamalan seurakuntaa uhkaa kriisiytyminen, jos mitään ei tehdä

Valtuutettu Maritta Laiho korosti, että taloudellisiin realiteetteihin perustuvia päätöksiä ei voida tehdä tunne edellä.

Torstai-iltana koolla ollut Sastamalan seurakunnan kirkkovaltuusto sai heti kokouksen aluksi kattavan selvityksen kriisiytyvän seurakunnan talouden mittareista. Niitä esitteli talousjohtaja Sanna Kemppi. Hänen sanomansa oli selvä: seurakunnan tilinpäätös tulee olemaan kolmena peräkkäisenä vuonna alijäämäinen ja taseessa oleva 1,4 miljoonan euron ylijäämä on syöty 5-8 vuodessa. Ainoa selviytymiskeino on säästää pysyvästi vähintään 250 000 euroa vuositasolla.

”Näin toimien seurakunnalla on varaa pitää pysyvästi säilytettäviksi listatut kohteensa kunnossa. Näitä ovat muun muassa Sastamalan kaikki 11 kirkkoa ja hautausmaat huoltorakennuksineen.”

Kirkkoneuvoston esityksen mukaan kirkkovaltuusto päätti siirtää luovutettavien kiinteistöjen listalle, eli kiinteistöstrategian niin kutsuttuun C-salkkuun, myös Vammalan seurakuntatalon, mutta vasta kahden äänestyksen jälkeen. Tämän kategorian kiinteistöistä pyritään luopumaan joko myymällä, muutoin luovuttamalla tai purkamalla, tai vaihtoehtoisesti kiinteistö käytetään loppuun. Listalla ovat kaikki Sastamalan seurakunnan seurakuntatalot.

Ensin Veeti Pyhältö teki esityksen, että koko kiinteistöstrategian hyväksyminen jätetään vielä pöydälle ja esitystä kannatti Elisa Junttila. Äänestyksessä kuitenkin kirkkoneuvoston esitys sai 18, ja Pyhällön esitys hävisi 9 äänellä. Kirkkoneuvoston esityksen kannalla olivat Sirkku Aarinen, Kari Alajoki, Harri Hakala, Jukka Pusa, Jorma Hämäläinen, Janica Isonokari, Satu Janhunen, Mari Jokela, Mauri Kaaja, Leevi Karisalmi, Sirpa Keskinen, Henri Kiuttu, Jari Kortelahti,Salme Kuukka, Maritta Laiho, Jarkko Mäkipää, Sirkka-Liisa Saari ja Jarmo Mauriala.

Pyhällön esitystä puolsivat Antti Alajoki, Auli Horelli, Elisa Junttila, Seppo Kulju, Irmeli Kulonpää, Pertti Peuraniemi, Veeti Pyhältö, Raija Seurala ja Heikki Uusitalo.

Seuraavaksi Heikki Uusitalo esitti, että Vammalan seurakuntatalo pidetään salkussa B eli selvitettävien rakennusten joukossa, ja häntä kannattivat Irmeli Kulonpää ja Seppo Kulju. Kirkkoneuvoston esitys tuli päätökseksi tässäkin luvuin 17 – 10. Esityksen kannalla olivat Sirkku Aarinen, Kari Alajoki, Harri Hakala, Jukka Pusa, Auli Horelli, Jorma Hämäläinen, Janica Isonokari, Satu Janhunen, Mari Jokela, Mauri Kaaja, Leevi Karisalmi, Sirpa Keskinen, Henri Kiuttu, Jari Kortelahti, Maritta Laiho, Jarkko Mäkipää ja Sirkka-Liisa Saari. Uusitalon esityksen taakse asettuivat Antti Alajoki, Elisa Junttila, Seppo Kulju, Irmeli Ku-lonpää, Salme Kuukka, Pertti Peuraniemi, Veeti Pyhältö, Raija Seurala, Heikki Uusitalo ja Jarmo Mauriala.

Vammalan seurakuntatalon kohtalo herätti keskustelua puolesta ja vastaan. Uusitalo kritisoi, että ennen päätöksentekoa pitää kuulla seurakuntalaisia ja saada luotettavaa tietoa rakennuksen kunnosta, samoin korjauskustannuksista. Kirkkoherra Vesa Aurén ihmetteli Uusitalon puheenvuoroa viitaten  A-Insinöörien tekemään laajaan kuntoraporttiin, joka on ollut avoimesti valtuutettujen saatavilla.

”Pidän yrityksen tekemää kartoitusta perusteellisena ja luotettavana, onhan kyseessä asiantuntijataho, jonka referensseistä löytyy monia valtakunnallisesti merkittäviä rakennuskohteita kuten Tampere-talo, kauppakeskus Ratina, Helsingin musiikkitalo tai Liedon kirkon peruskorjaus”, Aurén luetteli.

”Selvityksestä löytyy myös peruskorjauksen laskelma. Sen hintalappu on vähintään kolme miljoonaa euroa.”

”Seurakuntatalon kallis peruskorjaus onnistuisi vain tilanteessa, jossa mukaan saataisiin investointihalukas taho”, on kirkkoherra Vesa Aurén todennut Alueviestille aiemmin.

Jorma Hämäläinen perusteli päätöstään seurakunnan kiinteistömassalla.

”Tilanne on kestämätön, koska nyt 17 000 jäsenen seurakunnalla on yli 50 000 jäsenen kiinteistöt.”

Vammalan seurakuntatalon kiivaana puolestapuhujana tunnettu Irmeli Kulonpää taas perusteli omaa kantaansa sillä, että Vammalan alueella on eniten veronmaksajia, joten seurakuntatalo pitäisi korjata.

”Nyt verorahojamme on mennyt entisten kappeliseurakuntien kiinteistöjen kunnossapitoon. Kyllä Vammala ainakin ansaitsisi oman seurakuntatalon. Tällaista kokoontumispaikkaa näin kauniilla paikalla ei ole missään”, Kulonpää totesi. Kulonpään puheenvuoron jälkeen Janica Isonokari muistutti, että Sastamalan seurakunnan kirkkovaltuuston on katsottava asioita koko seurakunnan kantilta, ei ainoastaan Vammalan.

Maritta Laiho muistutti seurakunnan väestörakenteesta ja kehoitti suuntaamaan katseen tulevaisuuteen.

”Ymmärrän, että Vammalan seurakuntatalo on monelle muistoja ja tunteita herättävä paikka, mutta päätöksiä emme tässä taloustilanteessa voi tehdä tunteella.”

Sastamalan seurakunta järjestää maanantaina 22. toukokuuta kello 17–20 Vammalan seurakuntatalossa avoimen tiedotus- ja keskustelutilaisuuden seurakunnan kiinteistöistä ja erityisesti seurakuntataloista.

 

 

  • bolliverboh

    Selvitetäänkö nyt perusteellisesti ennen ratkaisujen tekoa, että mistä rahat entisten kappeliseurakuntiin on tullut ja ketkä niiden korjauksista on päättänyt. Saisimme selville, että entiset kappeliseurakunnan rahat ovat tulleet Tyrväältä. Nyt ovat tyytyväisiä, kun ”omat” on korjattu toisten rahoilla ja nyt eivät voi antaa rahaa toisinpäin. Kyllä pitäisi kaikista päätöksistä olla nimet esillä, että osaisi äänestää oikein. Kappeliseurakunnat ajavat vain omaa etuaan, nyt nähdään kirkkovaltuuston todellinen valinta.

Kommentointi ei ole käytössä.