
Essi Korpela kiersi isänsä Hannun mukana jokkiskisoissa jo pikkutytöstä lähtien. Vauhdikkaan Korpelan perheen kaikki muutkin jäsenet ovat kokeilleet lajia.
”Minä ja pikkuveljeni Anssi kisaamme edelleen. Äitini Eija ja isoveljeni Jonikin ajoivat jossakin vaiheessa, mutta eivät enää ole innostuneet kilpailemaan. Isä kuuluu nykyään kannustusjoukkoihin, tekee jokkisautoja ja on kisoissa mukana huollossa”, kertoo Essi. Korpelan perheessä bensaa taitaa virrata suonissa, koska myös Essin 11-vuotias poika Oskari aikoo seurata äitinsä jalanjälkiä, vai pitäisikö sanoa – kaasujalkaa ja renkaanjälkiä.
”Oskari on tosi kiinnostunut, seuraava sukupolvi on jo kasvamassa”, nauraa Essi.
Lajissa Essiä kiinnostaa kilpaileminen ja itsensä likoon laittaminen. Hän kiertää keskimäärin 15-20 kisaa vuodessa. Jokkista hän on harrastanut kaikkiaan yli kaksikymmentä vuotta.
”Kisakausi kestää helmikuun alusta lokakuun loppuun. Jos keskellä talvea haluaisi kisata, se vaatisi kunnon jääradat, eikä niitä juuri täällä Etelä-Suomessa ole”, Essi kertoo.
Vauhti ja omien kykyjen äärirajoilla liikkuminen on harrastuksen suola.
”Kun kunnolla mennään, on se täyttä työtä. Suotta kilpaa ajamista ei kutsuta autourheiluksi. Sykkeet nousevat aika huimiin lukemiin, mukana ollaan koko kropalla. Ajaminen kisoissa vaatii täyden keskittymisen, silloin ei pysty ajattelemaan mitään muuta. Se tässä se pointti onkin, minulle tämä on paras pään nollauskeino. Ajaessa unohtuvat arkiset asiat ja huoletkin.”
Essin tämänhetkistä kalustoa löytyy velipojan autotallista Kiikasta, jossa autoja on hyvä kunnostaa ja kasata. Työnjako on aika selkeä.
”Minä ostan aihiot, ja Anssi korjaa ja kasaa. Autan toki kaikessa, missä voin. Tykkään esimerkiksi maalata koreja ja tehdä autoihin pikkuhifistelyä”, sanoo Essi.

Vaikka jokkis on vauhdikasta, ja siinä tulee väistämättä välillä osumaa toisten autojen kanssa, ei Essi pidä lajia kovin vaarallisena.
”Pakolliset turvavarusteet ovat hyvät. Harvoin mitään sattuu, mutta tokihan sekin mahdollista on. Oman kokemukseni mukaan kuitenkin erittäin harvinaista.”
Essi tunnetaan autoilupiirien lisäksi parturi-kampaajana ja kauneushoitolayrittäjänä. Hänellä on ollut oma liike ensin Kiikoisissa, sittemmin Äetsässä.
”Minulla on kuitenkin alanvaihto edessä. Olen toiminut kuusitoista vuotta yrittäjänä. Pidän työstäni ja asiakkaistani, mutta nyt on uusien kuvioiden aika. Opiskelen aivan toista alaa ja lopettelen yritystoimintaani. Joskus pitää uskaltaa päästää irti vanhasta, että voi saada tilalle jotakin uutta. Ajatus alanvaihdosta kypsyi vuosia, eikä ollut helppo. Nyt se tuntuu kuitenkin oikealta ratkaisulta”, pohtii rohkeitakin päätöksiä tekevä vauhtimimmi.
Essi kannustaa kaikkia lajista kiinnostuneita ottamaan yhteyttä suoraan seuraan, niin pääsee parhaiten alkuun. Itse hän kuuluu Äetsän Urheiluautoilijoihin. Autojen lisäksi vuosien varrella tutuksi tullut harrastajapiiri on Essille tärkeä.
”Siellä on paljon tuttuja ja hyviä ystävyyssuhteita on syntynyt.”

Faktatietoa lajista:
Jokamiesluokka eli Jokkis
-harrastajamääriltään suurin autourheilulaji
-edullinen kilpa-autoiluluokka, jonka suhteellisen vapaat tekniset säännöt mahdollistavat kilpailussa käytetyn auton rakentamisen lähes kaikista siviililiikenteessä käytettävistä autoista
-kilpailuun osallistuvat autot ovat myyntivelvoitteen alla
-kilpailun jälkeen käytävässä ostotarjousmenettelyssä autot ovat kaikkien kilpailijalisenssin ja lajitutkinnon omaavien harrastajien ostettavissa
-alaikäraja 15-vuotta
-kilpailijoiden pitää olla suorittanut JM-tutkinto ja heillä tulee olla kilpailulisenssi
(Lähde: autourheilu.fi/lajit/jokamiesluokka)
