Eläinrakas Saana Vuorma saa työskennellä unelma-ammatissaan – “Lampaat ovat mukavan rauhallisia ja siat älykkäitä ja leikkisiä”, nuori maaatalouslomittaja kertoo lampaita rapsutellessaan


Pienestä pitäen Sastamalan Keikyässä asuva Saana Vuorma on tiennyt, että hänen työnsä tulee liittymään eläimiin. Muuta vaihtoehtoa hän ei missään vaiheessa edes harkinnut. Nyt viime elokuussa eläintenhoitajaksi Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistosta valmistunut nuori nainen tekee maatalouslomittajan töitä ja hommia kuulemma riittää niin paljon, kuin jaksaa ja ehtii ottaa vastaan.
Tapaamme kauniina perjantaiaamuna Ihantolan lammastilalla Huittisissa. Lampaat kirmaavat tutuksi tulleen hoitajansa perässä eikä ihme, sillä Saanalla riittää töidensä lomassa aikaa rapsutella hoidokkejaan ja pienimmät pääsevät välillä syliinkin.

”Heikoimmat yksilöt tarvitsevat maitoa myös tuttipullosta”, Saana selvittää ja aloittaa ruokintahetken.

Lampaat ovat Saanalle ehkä tutuimpia hoidokkeja, mutta hänellä on kokemusta myös sikatiloilta.

”Lampaat ovat mukavia ja rauhallisia. Tiesitkö, että lammas pystyy tunnistamaan laumastaan 50 yksilöä, myös ihmisiä”, hän kysyy.
Siat taas ovat Saanan mukaan persoonallisia ja erittäin älykkäitä eläimiä.

”Ne tulevat hoitajaa vastaan saparot heiluen ja seuraavat joka paikkaan, koska haluaisivat leikkiä”, hän naurahtaa.
Pelkkää eläinten kanssa touhuamista maatalouslomittajan työt eivät kuitenkaan ole.

”Jokaisella tilalla lomittaja perehdytetään tilan tapaan tehdä töitä. Siksi onkin hyvin tärkeää, että omaa kyvyn tulla toimeen erilaisten ihmisten ja erilaisten tapojen kanssa”, Saana miettii.

Työ on myös fyysistä, ja koneidenkin kanssa pitää olla sinut.
Tapaamispäivänämmekin Saana on jo ajanut traktorilla vedet lammaslaitumelle.

Eläinten lisäksi Saana osaa käsitellä isoja koneita.

Eläinrakkaana ihmisenä Saana myöntää kiintyvänsä hoidokkeihinsa välillä vähän liikaakin, mutta osaavansa silti ajatella realistisesti.

”Työssäni hoidan tuotantoeläimiä, se täytyy pitää mielessä. Mielestäni on kuitenkin tärkeää, että elinaikanaan nekin saavat hyvää hoitoa, rakkautta ja rapsutuksia, ihan samalla tavoin kuin esimerkiksi kotieläimet”, Saana miettii.

Maitotilalla Saana ei ole vielä työskennellyt, mutta sekin asia on korjaantumassa.

”Minulla on pian perehdytys lypsykarjatilalla, ja odotan sitä innokkaasti. Sielläkin työt tulevat olemaan samanlaisia kuin tilallisilla itsellään, eli hoidan ainakin lypsyt, ruokinnat, parsien siivouksen ja rehun ajon”, Saana luettelee.

Vapaa-aikansakin Saana viettää eläinten kanssa, ja kotoa löytyy tällä hetkellä monirotuisen Hessu-koiran lisäksi undulaatteja.

”Haluaisin myös lampaita, ja ne tulisivat ihan kotieläimiksi, harrastelampaiksi”, Saana paljastaa.