Järjestyksessään 39. Vanhan kirjallisuuden päivien avajaisissa Sastamalassa otettiin perjantaina vahvasti kantaa kulttuurin puolesta.
Yhdistyksen puheenjohtaja, kustantaja, emerita Leena Majander-Reenpää totesi kansanedustaja Arto Satosen olleen jo vuosia kirjapäivien taustavaikuttaja. Hän toivoi tuoreen työministerin pitävän huolta kulttuurialan toimintaedellytyksistä:
”Me kirjaväki luotamme siihen, että työssäsi Suomen hallituksessa pidät huolta lukemisen, oppimisen ja sivistyksen aseman jatkuvasta vahvistumisesta.”
Majander-Reenpää muistutti kirjallisuuden ja lukemisen kansallisesta merkityksestä.
”Se luo resilienssiä ja vahvistaa kansakunnan kykyä kestää vaikeuksia. Se rakentaa henkistä maanpuolustusta. Sivistystä ja osaamista tarvitaan”.
Hän nosti esille myös kulttuuri- ja kirja-alan haasteet. Kirjat eivät vain tupsahda tyhjyydestä lukijoiden iloksi. Ne ovat ammatti, elinkeino ja tulonlähde kirjoittajille, kuvittajille, suomentajille, kustantajille ja kirjakauppiaille.
”Ne ovat alkupiste arvoketjulle, josta syntyy teatteria, elokuvia, suoratoistosarjoja, messuja, mediaa, tapahtumia, tutkimusta, kohtaamista. Niiden taloudellinen merkitys kasvaa valtavaksi, jopa globaaliksi”, Majander-Reenpää sanoi.
”Hyvä, kun ei ketään tarvitse vihata”
Kirjailija-teatterintekijä Juha Hurme antoi avajaisissa selonteon eräästä tapauksesta sadan vuoden takaa. Tositarina oli tehnyt Hurmeeseen vaikutuksen tässä sodan, voimapolitiikan ja luontokadon maailmassa.
Maatalousteknikko Eelo ja ylioppilas Akseli Isohiisi elivät vaatimatonta elämää kaikessa rauhassa yhteisönsä hyväksi työskennellen. Veljesten tolstoilaiseen ajetteluun kuului kaiken elollisen kunnioittaminen ja tasa-arvo.
He asettuivat Iittiin Sääksjärven rannalle, hylkäsivät herraskaiset vaatteensa ja ompelivat itse pukimensa. He lakkasivat syömästä lihaa ja kasvattivat itse oman ruokansa. Veljekset auttoivat vähävaraisia ja korjailivat toistenkin nurkkia. He pitivät rahataloutta perustaltaan epämoraalisena, ainoana ohjenuorana heillä oli lähimmäisenrakkaus.
Sisällissodassa 1918 he pysyivät puolueettomina, pasifisteina he sanoutuivat irti kaikesta väkivallasta. ”On se sentään hyvä, kun ei tarvitse ketään vihata”, tiedetään Eelon sanoneen.
”Punaisen puolen tullessa murskatuksi, äityi meno vimmatuksi. Kotkan punakaarti kiersi tekemässä pakkovärväyksiä, vaihtoehtona oli teloitus. Omaa kuolemaansa veljekset pitivät vääjäämättömänä ja kirjoittivat läheisilleen kirjeen, jossa he toivoivat ettei heidän murhaajiaan etsittäisi ja rangaistaisi.”
Veljekset ammuttiin metsänlaitaan parin kilometrin päähän kotoaan.
”Annamme teille anteeksi, kerrotaan olleen heidän viimeiset sanansa. Mutta se saattaa olla legendaa”, Hurme totesi.
Sitten hän päräytti sävelet huuliharpullaan ja pyysi yleisöä taputtamaan tahtia. Hurme puki lauluksi muutaman säkeen Uuno Kailaan runosta Ihmisen määrä.
Matkalla voi moni tällä
langeta, nousta.
Mutta jos itsesi hukkaat
sielusi näännyttämällä,
on sinun mahdoton nousta.
Matkaan, siskoni, loiton
määräsi nähden!
Ihmisen ylpein arpa:
tietäen turhaksi voiton
taistella turhan tähden.
Miten saamme kulttuurin turhakkeeksi alentavat lukemaan?
Jos Hurmeen esitys oli vaikuttava, yhtä väkevästi sivistyksen puolesta liputti historioitsija, Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu. Hän totesi, miten paikalla olevilla on ylikunto sivistyksen jalossa kilvassa.
”Mutta miten saamme aivan kaikki lukemaan? Tämä ei koske vain lapsia ja nuoria, vaan ennen kaikkea heitä, jotka alentavat kulttuurin turhakkeeksi.”
Suvikumpu muistutti kulttuurin valtavista hyvinvointivaikutuksista.
”Viime viikkojen merkillisiä uutisia seuratessa tuntuu, ettei jalous ole muodikasta. On sotaa, ympäristökriisi ja natsisympatioita osoittavia ministereitä – aivan kreisiä. Me tarvitsemme vanhempien sukupolvien osoittamaa viisautta”, hän totesi.
Maailman tulkit löytyvät kirjallisuudesta.
”Tietohälyn keskeskellä tarvitsemme vahvimpia mahdollisia välineitä, ja niitä ovat taide ja kulttuuri. Hyvä elämä syntyy siitä, että meillä on ymmärrys muita ja itseämme kohtaan, ja se syntyy lukemalla.”
Suvikummulle huolestuttavimpia uutisia kotimaasta ovat olleet ne ulostulot, joissa kulttuuri on leimattu luksukseksi.
”Se on todella tuhoisa väärinkäsitys. Se on kapea ymmärrys kulttuurista jonakin elitistisenä puuhasteluna. Tulkaa tänne kirjapäiville katsomaan, miten suurta ja monipuolista joukkoa kirjallisuus liikuttaa.”
Suvikumpu toivoi Suomen hallituksen edistävän kulttuurin saavutettavuutta ja ottavan kaiken tehdyn selvitystyön huomioon kulttuurilinjauksia tehdessään.
Toim. huom. Kailaan runossa lienee Hurmeen käyttämän siskoni-sanan sijaan alunperin ”veljeni”. Hurmeen esityksen voit nähdä Alueviestin Facebookissa julkaistulta videolta.
Ehkä kuitenkin on hyvä muistaa että veronmaksajat tukevat jokaista oopperan pääsylippua yli sadalla eurolla. Sanoisin että luksusta.
Hyvä, että luit jutun ja sisäistit haastattelun viestin!
Tampereen Ooppera saa avustusta n. 200000€ vuosittain 10000 maksavan katsojan produktioihinsa. Eli siis 20€ lippua kohti. Lipputuloilla ja avustuksella työllistetään Tampere Filharmoniaa, solistit, usein lähes satahenkinen kuoro, orkesterin ja kuoron kapellimestarit, harjoituspianisti, näyttämöhenkilökunta, ääni- ja valosuunnittelu ja -ohjaus, pukusuunnittelijat ja -ompelijat, lavastuksen suunnittelu ja rakentajat. ravintolatyöntekijät, vahtimestarit, narikka… Vuoden kestävällä suunnittelulla ja puoli vuotta kestävällä harjoittelulla saadaan aikaan tamperelaisten ja muualta tulleiden vieraiden rakastamaa taidetta loppuunmyydyin katsomoin. Jos Tuntematon olisit kirjoittanut nimelläsi, olisin tarjonnut sinulle lipun ensi vuoden La Traviata -oopperaan.
Haluan korjata virheeni. Itse asiassa 2020 kansallisooppera sai veronmaksajilta tukea 735 euroa per pääsylippu. Sanoisin edelleenkin että jos tuo ei ole luxusta niin mikä on?
Lisätään vielä tieto että kojonaissumma oli 53 miljoonaa euroa jonka kansallisooppera sai veronmaksajilta tukea. Oopperan oma tuotto oli 13 prosenttia kuluista. Arvelen ettei kovinkaan moni maksaisi tuosta esityksestä seisämää ja puoltasataa euroa omasta pussista.
Mutta toisille on niin helppoa olla käsi kyynärpäätä myöten veronmaksajan taskussa. Uskon että enemmistö meistä näkisi tuonkin rahan jossakin järjellisessä käytössä.
Yritätkö sanoa oopperan olevan ainoa kulttuurin muoto vai mikä on viestisi? Veikkaan suuriempien oopperafanien löytyvän nykyisten hallituspuolueiden (Kok, RKP) äänestäjistä, joten siellähän on hyvä paikka säästää, kun siitä hallitus kovasti puhuu.
Persut ovat unohtaneet juurensa. Hitlerin aikana oopperasäveltäjä Richard Wagnerin teokset olivat saksalaisen nationalismin symboleja. Wagnerin oopperat olivat olivat läsnä kaikessa ja kaikkialla natsi-Saksassa, ja ne olivat tärkeä osa fasismia ja arjalaisuuden ihannetta.
Taitavat vasuritkin olla unohtaneet juurensa.
Lenin ja Stalin saivat hengiltä arviolta kymmeniä miljoonia omia kansalaisiaan ja sadat miljoonat elivät muuten valtion kurjistamissa oloissa.
Vielä 80-luvulla Suomenkin vasemmisto ihaili vilpittömästi suuren ja mahtavan naapurin yhteiskuntajärjestystä ja viisaita johtajia.
No, jokainen tavallaan . . .
Mustavalkoisessa maailmassa kaikki PS:a kritisoivat ovat ”vasureita”.
Se kenelle vastasin on aika yksiselitteisesti tuonut esille kannattavansa erästä vasemmistopuoluetta.
Asia kunnossa, tätä en tiennyt.
Lukekaapa Mullikuhnurit vähän historiaa. Persujen juuret ovat syvällä 1970-luvun isänmaassa. Siitäkin ajasta on kirjoitettu kirjoja, jos haluatte lukea.
Nämä juuret 70-lukulaisessa Suomessa selittävät kyllä yhtä sun toista käytöksestä ja ajatusmaailmasta. Vielä kun pääsisivät pois sieltä, edes 2000-luvun puolelle.
1970-luvun isänmaassa? Vihtori Kosolan Lapuanliike kylläkin vaikutti 1930-luvulla ja sitä jatkoi IKL. Aate jalostui Saksassa ja rantautui Ruotsiin. Sinimustat persut ja muut pohjoismaiset vastarintaliikkujat ja odinit toivat sen Suomeen tuhoamaan länsimaista demokratiaa ja huvinvointiyhteiskuntaa.
IKL lakkautettiin vuonna 1944 ja sitä yritettiin Pohjanmaalla 90-luvulla, huonolla menestyksellä, herättää henkiin SMP perustettiin pienviljelijöitä varten, nykyaikana pienyrittäjät ovat vastaavasti tukalassa tilanteessa. Tekö ajaisitte heidän asiaansa vai kokoomusko? Epäilenpä. Aika törkeää väittää, että kaikki persut olisivat jostain oikealta äärilaidalta.