Uusi jätelaki antoi koko tasavaltamme taloyhtiöiden jätteet kuntayhtiöiden hoidettaviksi (pois lukien sekajäte ja paperi), eli kuntayhtiöt kilpailuttavat niiden kuljetuksen. Ja se ajaa pääsääntöisesti, joka halvimmalla ajaa. Yli 10 000 asukkaan taajamiin tulee porrastetusti biojätteen erilliskeräys tai kompostointi pakolliseksi omakotiasujille. Näiden kuljetuksen kuntayhtiö myöskin kilpailuttaa.
Sitten on alueita, joissa on tiukemmat paikalliset jätehuoltomääräykset, kuten Loimi-Hämeen Jätehuollon alue, jossa eivät kaltaisemme yritykset saa tarjota pakkausjätteiden erilliskeräystä vapaaehtoisille omakotikierrättäjille kuntayhtiön ajoreitille, mutta voimme tarjota sitä heidän reittiensä ulkopuolelle. On myöskin alueita, joiden asukkaille kaltaisemme yritykset eivät saa kierrätyspalveluitaan tarjota, mutta he eivät saa myöskään palvelua kuntayhtiöiltä. Mielestäni joku ottaa rusinat pullasta?
Parhaillaan keräämme lukemattomilta vapaaehtoisilta kierrättäjiltä kierrätysastioita pois, ja jäljelle jää sekajäteastia, joihin suuri osa meidän asiakkaistamme on ilmoittanut laittavansa jatkossa kaiken jätteen. Suurin syy tähän on hintojen nousu 55-111 prosentilla kilpailutuksen jälkeen.
Yrityksemmekin osallistui kilpailutukseen, mutta emme siinä pärjänneet. Jos kilpailutuksen jälkeen hinnat kuitenkin reippaasti nousevat, niin mihin menee ”erotus”? Meneekö se voittoa tavoittelemattoman kuntayhtiön kautta koko alueelle ja kuntalaiset pääsevät osalliseksi jatkossa kohtuullisista jätehuoltokustannuksista? Vai miten se menee?
Keräämme eri jätejakeita ”monilokeroautoilla”, eli saamme yhdellä pysähdyksellä monta eri jaetta tyhjennettyä kiertotalouden hyväksi ja ajokerrat reiteillä ovat minimissään.
Kilpailutuksen jälkeen yksi auto hakee yhtä jaetta ja toinen toista, ja ajo reiteillä lisääntyy sekä hiilijalanjälki suurenee. Kilpailutuksessa ei ollut otettu huomioon lokeroautoja, vaikkakin se on ainut oikea tapa hoitaa yhdyskuntajätteen keräämistä.
Olisi aina hyvä – kun tehdään joko paikallisella tai valtakunnan tasolla päätöksiä – että kysyttäisiin myöskin yrityksiltä mielipide asiaan ja otettaisiin huomioon yritysvaikutukset. Esimerkiksi ympäristönhuollon saralla tulisi oikeasti tukea kiertotaloutta, eikä vain pohjattomia monopoleja.
Jatkossa kaltaisemme yritykset saavat kerätä taloyhtiöistä ja omakotiasujilta vain sekajätteen sekä paperin (mutta kuinka kauan?).
Onneksi vielä on tasavallassamme yrityksiä (pieniä ja isoja), joita saamme palvella. Mutta kuinka kauan mahtaa näin olla, ennen kuin sillekin sektorille kunnalliset jätehuoltoyhtiöt kilvan kuntalaisten rahoilla rynnii?
Edellä mainittu asia ei ole mikään ”paikallinen tauti”, vaan se koskee koko Suomea.
Kuitenkin jokainen kunta ja maamme elää yritystoiminnan kautta, olkoon se julkista tai yksityistä. Kunnissa tarvitaan työtä, jotta elinvoimaisuus säilyy, ja sama koskee tasavaltaamme.
Timo Finska
Toimitusjohtaja
Kuljetusliike Finska Oy
Ymmärrän, että Finskaa harmittaa, ettei he voittaneet tarjouskilpailua, koska tulothan ovat pois heidän yrityksestä ja omasta rahapussista. Niin kuin he itse kirjoituksen alussa kertoivat, että ”se ajaa pääsääntöisesti, joka halvimmalla ajaa”. Ovatko tehneet liian kovan tarjouksen, että sen takia ovat jääneet kilpailussa huomioimatta. Onko mahdollisesti luotettu siihen ”hyvä veli verkostoon” joka tuntuu Sastamalassa niin kuin muissakin kaupungeissa olevan. Tätäkin voisi tutkiva journalisti tutkia, että kuinka paljon Sastamalassa käytettään tutuja/sukulaisia yms. eikä edes oteta parasta tarjousta huomioon. Samoin voisi tutkia kuinka paljon Sastamalan päättäjät hyötyvät itse ratkaisuista. Kuitenkin palataan taas aiheeseen. Onhan Finska investoinut lokeroautoihin, joka pääsääntöisesti on ymmärrettävää ja järkevää, että yhdellä autolla voidaan hakea monta eri jätettä, mutta ovatko haukanneet liian ison palan, kun ovat kyseiset investoinnit tehneet? Investointeihin pitää olla rahaa, onko luotettu siihen, että kyllä he sopimuksen saavat, nythän kyseisille autoille ei ole käyttöä, kuluja kyllä. Olisihan toki lokeroautot käytännöllisempiä ja ympäristöystävällisempiä, kun yksi auto hakisi jätteet, kolmen eri auton sijaan.
Kun kilpailutus on tehty, niin millä perustella tuota hintaa on saanut nostaa, tätä pitäisi tutkia ja sitä, minne ne rahat menevät? Kuluttajat maksavat, mutta mistä? Voiko Finska käsi sydämellä sanoa, että jos he olisivat kilpailun voittaneet, eivät olisi nostaneet hintoja? Toki epäreiluahan on tehdä tarjous esim. 100 euroa ja sitten nostaa hintaa jälkikäteen esim. 300%:lla.
Miksi päätöksistä ei kerrota avoimesti, kuka ne on tehnyt, mitkä ovat olleet perusteet valintoihin. Nyt päättäjien päät ovat puskassa piilossa. Jos teidät on valittu päättäjiksi, niin teillä pitäisi olla myös vastuu, onko vastuunkantaminen jo nykyään vieraskäsite?
Tämän kirjoitukseni tarkoitus on herätellä ihmisiä miettimään, niin kuin yleensä mielipidekirjoitukset.
Paljon on arvailua ja mielikuvituksen tuotetta syntynyt.
Voisitko esittää edes jotain faktoja vilkkaan mielikuvituksesi tueksi?
Aloitatko vaikka kuljetusyrittäjän virheinvestoinnista. Tuotot? Kulut?
Osaat toki luetella mainitsemasi ’hyväveliverkoston’ jäseniä edes muutaman?
Naisena sinä luonnollisesti sorrut juoruiluun luonnostaan, mutta täällä julkisella alustalla ei voi ihan mitä tahansa soopaa suoltaa, jos asiat perustuvat pelkkään spekulaatioon.
Sitten, kun voi esittää jotain asiansa tueksi, niin asia on ihan eri pohjalla ja saa edes tilkan uskottavuutta.
Miksi tällainen seksistinen möläytys? Vaikka pitää enemmän miehistä, ei tarvitse vihata naisia.
Pidän molemmista. En suinkaan vihaa naisiakaan.
Päätös on tehty Forssassa eli Loimihämeen jätehuolto Oy.
Yrityksen päätöksiin ei kansalainen pääse käsiksi. Sastamalasta istuu hallituksessa 2 edustajaa ja heitä sitoo tietyt hallituksen jäsenen velvollisuuden lain kautta.
Kilpailutusasiakirjat lienee esim. Finskan Timolla.
Tuo hinnan nousu perustuu Marinin hallituksen jätepuolen sosialisointiin. Tuli käytännössä 1 välikäsi lisää eli se tehostamisesta. LJH:lle jää tästä siivu välistä ja Forssan kaupunki kiittää.
Käytännössä esim. muovin keräilyn hinnan nosto tarkoittaa sekajätteen määrän kasvua ja se lienee LJH:n tarkoitus, koska heillä on puutetta polttoon ohjautuvasta jätteestä.
Kannattaa käyttää noita markettien yleisiä muovinkeräyspisteitä.
Suomen kotitalousjätteen kierrätystaso muuten laski jo viime vuonna. Ei olla pääsemässä edes lähelle EU:n kierrätyssitoumuksia ja tästä tullee 2025 jälkeen ikävä lisälasku Brysselistä.
Hallituksen pitäisi avata jätelaki ja vapauttaa kilpailu.
Ja olikos se niin että loimi-hämeen kanssa on tehty sopimus josta on vaikea, ellei jopa mahdotonta irtautua ?
Kyllä se irtautuminen on käytännössä mahdotonta osakassopimuksen mukaan. Tilannehan voi muuttua, jos LJH ja jokin muu järkevänkokoinen jäteyhtiö yhdistyvät. Aikoinaan Vammala liittyi LJH:n sillä perusteella, että saatiin hallituspaikka! Pirkanmaalle ei olisi saatu. Pirkanmaan taksat ovat nyt merkittävästi alemmat ja lisäksi Pirkanmaan Jätehuollon tuloksesta Sastamalan kaupunki saa osinkotuloja.