Metsästyksellä on suuri kannanhoidollinen merkitys, sen ansiosta hirvieläinkannat saadaan pysymään kurissa. Metsästäjän on tärkeää tuntea metsästystä ja ampuma-aseita koskevat lainsäädäntö. Ennen kuin jahtiin pääsee mukaan, on metsästäjäkokelaan osoitettava riistanhoitoa ja metsästystä koskevien säännösten ja määräysten riittävä tuntemus. Kokeen läpäistyään voi maksaa riistanhoitomaksun ja saada metsästyskortin.

Paikallisten riistanhoitoyhdistysten tehtävänä on huolehtia, että niiden alueella järjestetään riittävästi metsästäjätutkintoon liittyvää koulutusta sekä varsinaisia tutkinnon suoritustilaisuuksia. Metsästystutkinnon hyväksytysti suorittaneet saavat siitä todistuksen. Lupienkin tulee olla kunnossa – ja aselupaa haettaessa riistanhoitomaksun tulee olla maksettu.

Riistanhoitoyhdistys ilmoittaa metsästäjärekisteriin kaikki uudet metsästäjät. Hirvieläinjahteihin osallistuvien pitää vielä osoittaa ampumataitonsa suorittamalla lakisääteinen ampumakoe. Riistanhoitoyhdistykset järjestävät ampumakokeita paikallisilla ampumaradoilla.

Liian suuret hirvieläinkannat aiheuttavat haittaa maa- ja metsätaloudelle, ja lisäävät myös liikenneonnettomuuksien riskiä.

”Peurakantaa on onnistuttu saamaan hyvin alaspäin”, kertoo Sastamalan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Lahdenperä, joka seuraa aitiopaikalta alueen tilannetta.

”Hirvien kohdalla on näkynyt vasojen vähyys, niitä on nyt selkeästi vähemmän. Tähän saattaa olla osasyynä viime vuosien voimakas naarashirvien verotus”, Lahdenperä mainitsee.

”Tavoitteena on alueemme pohjoispuolella jättää laskennallisesti 2,7 hirveä 1000 hehtaarille ja eteläpuolelle 2,4 hirveä samankokoiselle alueelle.”

Sastamalan Riistanhoitoyhdistyksen alue jakaantuu kahteen hirvitalousalueeseen. Kokemäenjoen eteläpuoli kuuluu Satakunta- Pohjois-Häme- Etelä-Häme hirvitalousalueeseen ja Kokemäenjoen pohjoispuoli Satakunta- Pohjois-Häme hirvitalousalueeseen. Suomessa hirvikantaa hoidetaan hirvitalousalueittain, jotka ovat pinta-alaltaan usean kunnan muodostamia kokonaisuuksia.

Hirvitalousalueella lisätään metsästyksen jälkeiseen talvikantaan kevään vasatuotto (50-60 %), jolloin saadaan laskennallinen hirvikanta ennen metsästystä. Tämän perusteella sitten myönnetään hirviluvat siten, että tulevan kauden tavoitekantoihin päästään. Yleensä metsästäjät saavat ns. pankkilupia, joita voidaan tarvittaessa käyttää mahdollisten tihentymien poistoon.

“Olemattomiin ei tietenkään pidä kantoja metsästää, ja metsästäjien on syytä tarkkailla alueensa hirvikantaa, jotta sinne jää metsästyksen jälkeen hirvikannanhoitosuunnitelman mukainen määrä” muistuttaa Lahdenperä.

Petoeläimet puhuttavat ja myös huolestuttavat. Niiden suhteen riistanhoitoyhdistykseenkin ollaan usein yhteyksissä. Lahdenperä ei halua lietsoa minkäänlaista susihysteriaa, mutta ymmärtää huolestuneisuuden. Sudet kuuluvat luontoon, ja ennen kaikkea metsiin – mutta toisinaan niistä tulee liian rohkeita, ja ne etsiytyvät lähelle ihmisasutuksia. Nälkä saattaa ajaa ne tilojen liepeille.

”Hirviä ja peuroja jätetään metsiin tarkoituksella myös susille ruuaksi – on tärkeää, että niillä riittää ruokaa läpi vuoden, muuten on vaarana kotieläinvahinkojen lisääntyminen”, Lahdenperä toteaa.

”Susihavainnoista on tärkeää ilmoittaa paikalliselle suurpetoyhdyshenkilölle, se helpottaa viranomaisten työtä, ja samalla saadaan tärkeää tietoa alueella liikkuvista susista.”

”Pääsääntönä on, että huolta tai mahdollista uhkaa aiheuttavasta sudesta ilmoitetaan hätäkeskukseen. Esimerkiksi silloin, jos susi tulee ihan pihapiiriin, ja pyörii vaikkapa karjasuojan ympärillä. Susien ihmisarkuus on vähentynyt”, myöntää Lahdenperä.

Riistanhoitoyhdistykseen ottavat välillä yhteyttä myös huolestuneet vanhemmat, jotka pelkäävät lastensa turvallisuuden puolesta esimerkiksi koulumatkoilla. Seurat ovat huolissaan metsästyskoirien puolesta – Illon metsästysseurassa on mietitty, uskaltaako koirien kanssa mennä metsään lainkaan susien takia. Parkanossa ja Kankaanpäässä on tänä syksynä mennyt jo metsästyskoiria suden suuhun. Meillä Sammaljoen ja Illon alueella susihavainnot ovat lisääntyneet tänä vuonna merkittävästi. Huittisten ja Punkalaitumen susilaumat vierailevat alueella lähes viikottain”, tietää Lahdenperä.

”Kaakkois-Suomessa on liikuskellut koirasusilauma, ja tällaiset laumat saattavat levittää vesikauhua Venäjältä Suomeen. Koirasudet ovat lisäksi paljon arvaamattomampia kuin aidot sudet, ne pitäisi saada poistettua, että ne eivät leviäisi muualle päin Suomea.”

Ilveskanta Sastamalassa on runsas ja elinvoimainen.
”Ilves on kuitenkin aika harmiton vesseli. Se ei ole ihmiselle uhka, ja sen pääsee näkemään aika harvoin. Hieno eläin. Ilveskin pitää osaltaan peurakantaa kurissa – se syö pääosin vasoja”, Lahdenperä kertoo.

Karhuista Satakunnan ja Pirkanmaan alueella on vain jokunen havainto.

”Se on valitettavan harvinainen täällä. Karhukanta ei ole levinnyt Länsi-Suomeen yksittäisiä kulkijoita lukuun ottamatta. Niillä ei ole täällä varsinaista omaa kantaa – ja karhuillahan on valtavat reviirit. Muutamia havaintoja niistä tehdään alueellamme vuosittain ”

Lavian suunnalla on oltu tänä syksynä huolissaan villisioista, joita siellä on nähty peräti 25 yksilön lauma.

”Aina, kun metsästäjä näkee villisian, se tulee ampua tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta – esimerkiksi jos emakolla on porsaat alla. Kaikkien eläinten kohdalla pitää ottaa huomioon niiden oikeanlainen kunnioittaminen. Villisiat lisääntyvät nopeasti, ja suuret laumat aiheuttavat haittaa. Ne lisäävät myös liikenneonnettomuuksien riskiä”, taustoittaa Lahdenperä.

”Iso karju on kuitenkin parisataa kiloa painava, ja esimerkiksi auton töytäisemänä ja haavoittuneena se on vaarallinen. Se tulee kyllä päälle kuin juna pitkien torahampaidensa kanssa. Ne myös mylläävät peltoja, ja tekevät metsätuhoja tonkimalla. Vehnä- ja perunamaat ne kääntävät   kulkiessaan. Huolestuttavinta on kuitenkin sikarutto, jota ne saattavat tehokkaasti levittää.”

Kansallisen elintarvikehuollon turvaamiseksi ovat viranomaiset ja metsästäjät sopineet että villisikakanta pidetään mahdollisimman pienenä.

Metsästäjät ovat yleensä ottaen suuria eläinten ja luonnon ystäviä. Riistaruoka on monelle myös eettinen valinta tehotuotetun ruuan sijaan. Metsästys on myös hyvä ja monipuolinen harrastus, jossa riittää jännitystä ja syntyy hyviä ystävyyssuhteita. Metsästys Suomessa on tarkkaan säädeltyä ja valvottua toimintaa, joka ylläpitää luonnon omaa tasapainoa. Sen avulla myös Suomessa haitalliset vieraslajit, kuten supikoirat ja villisiat saadaan pysymään paremmin hallinnassa.

Sastamalan Riistanhoitoyhdistys

Eteläpuoli (SA-PH-EH) 7metsästysseuraa

HIRVI

-ammuttu 19 aikuista ja 20 vasaa

-luvista käytetty noin puolet, osa pankkilupia joiden käyttö harkiten

PEURA

– ammuttu 61 aikuista ja 59 vasaa

– peuraluvista käytetty pieni osa, kaatomäärä jäänee viime vuotta alhaisemmaksi

Pohjoispuoli  (SA-PH ) 3 metsästysseuraa

HIRVI

-ammuttu 20 aikuista ja 11 vasaa

-luvista käytetty vähän yli puolet, osa pankkilupia joiden käyttö harkiten

-vasasaalis jäänee alle tavoitteen

PEURA

-ammuttu 12 aikuista ja 11 vasaa

-luvista käytetty pieni osa n. 10 %

Karkeasti hirvisaaliissa uroksia ja naaraita tulisi ampua tasan molempia ja kokonaissaaliista vasoja tulisi olla noin puolet.

Peuroissa tulee painottaa naaraitten osuutta aikuissaalliissa

(Lähde: Sastamalan riistanhoitoyhdistys)