Huittisten kaupunginvaltuusto kävi maanantaina pitkän ja paikoin kipakankin keskustelun ensi vuoden tuloveroprosentista.

Kaupunginjohtaja Viveka Lanne esitti jo alkuperäisessä talousarvioluonnoksessa tuloveroprosentin nostamista 8,36 prosentista 9 prosenttiin. Kaupunginhallitus kuitenkin esitti, että prosentti säilytetään verottajan tekemän pakollisen pyöristämisen jälkeen ennallaan 8,4 prosentissa.

8,4 prosentilla verotuloja kaupungille arvioitiin kertyvän 14,9 miljoonaa euroa.

Lanneen ehdottomalla 9 prosentin esityksellä verotuloja kertyisi noin 15,9 miljoonaa euroa.

”Vaikutus on noin 966 000 euroa, mikä keventäisi hieman meidän talouden tasapainottamispaineitamme”, Lanne perusteli.

Huonoista vaihtoehdoista paras

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Metsämäki (kesk) kertoi olevansa tuloveroprosentin nostamisen kannalla.

”Tämä on huonoista vaihtoehdoista paras. Jos veroprosenttia ei nosteta, niin velanotto ja korkokulut kasvavat. Joskus puhutaan, että veroprosentti on kuntaan muuttamisen syy, mutta itse väitän, että koulut, päivähoito, harrastusmahdollisuudet ja terveyspalvelut vaikuttavat enemmän ja vasta niiden jälkeen tulee veroprosentti. Kovin moni kadulla tuskin edes tietää, paljonko veroprosentti on”, Metsämäki perusteli ja esitti, että tuloveroprosentiksi päätetään 9.

Tuomas Toivola (kok) totesi, että kaupungin taloutta tukevia sopeutuksia on mahdollista tehdä sekä tulo- että menopuolella.

”Me kokoomuksen ja kristillisdemokraattien ryhmässä kannatamme tulopuolta lisääviä energiahankkeita, mutta emme missään tapauksessa tue veronkorotuksia. Kannamme jo nykyisellä kulutasolla huolta ihmisten toimeentulosta. Lisäksi noin miljoonan euron vieminen veronmaksajien taskusta olisi myrkkyä jo nyt haasteellisessa ympäristössä toimiville paikallisille yrittäjille ja palveluntuottajille”, Toivola totesi.

Joonas Immonen (kesk) myönsi veronkorotusten olevan vastenmielinen ratkaisu, mutta ei nähnyt kaupungin taloustilanteessa muuta vaihtoehtoa.

”Säästöt tultaisiin repimään täysin epäinhimillisistä kohteista, ensimmäisenä listalla on kouluverkon nopea supistaminen tai jopa kaupungin irtisanomiset”, hän sanoi.

Verohallinnosta pyydetystä taulukosta ilmenee, että 0,6 prosenttiyksikön nosto tuloveroprosenttiin tarkoittaa 30 000 euroa vuodessa tienaavalle henkilölle noin 138 euron lisäystä vuodessa maksettaviin veroihin ja 60 000 euron vuosituloihin pääsevällä noin 310 euron lisämaksuja vuodessa.

”Tietenkään tilanteessa, jossa energian ja asumisen hinta on korkea, tällaisiakaan summia ei pidä väheksyä, mutta itse uskon, että ihmiset pitävät arvossa myös kaupungin hyviä palveluja”, Immonen jatkoi.

Ensimmäistä kertaa koskaan korotuksen kannalla

Mika Stenfors (hupa) huomautti, että veronkorotuksilla kerätty miljoona ei vielä pelasta kaupungin taloutta tilanteessa, jossa kaupungin ensi vuoden talous on painumassa pakkaselle kolme miljoonaa.

”Keväällä on vain aloitettava neuvottelut ja alettava laittaa porukkaa pihalle, mitään muita säästötoimenpiteitä ei ole”, hän sanoi.

Mikko Kaunisto (vas) kertoi olevansa 15 vuotta kestäneen poliittisen uransa aikana ensimmäistä kertaa veronkorotusten kannalla.

”Kunnan tuottamille palveluille ei ole mitään muuta rahoituskonstia kuin verotulot”, hän muistutti.

Niina Immonen (ps) halusi korotusta vastustaessaan tuoda keskusteluun kuntalaisten näkövinkkelin.

”Joku voi ajatella, ettei 10 euron nosto kuukaudessa häilytä kenenkään taloutta, mutta se on suuri raha, jos sitä ei ole.”

Aarno Korpela (sdp) puhui Huittisten hyvien palveluiden puolesta.

Ilkka Riuttamäki (ps) pelkäsi, että veronkorotus tekee hallaa muutenkin hiljentyneeseen keskustan hyvään pöhinään.

Katja Leino-Murtojärvi (sdp) oli selvittänyt, että useassa naapurikunnassa tuloveroprosentti on Huittista korkeammalla tasolla.

”Parempi olisi korottaa prosenttia maltillisesti, ettemme joudu pulaan tulevaisuudessa. Ainahan veroa voidaan myös alentaa”, hän huomautti.

Leino-Murtojärvi ei uskonut tasaisesti kaikkia palveluja rokottavan säästökuurin helpottavan tilannetta.

”Tällaisessa budjetoinnissa pitäisi olla kyllä tiedossa, mistä sillä juustohöylällä aletaan höyläämään. Miten voimme hyväksyä talousarvion, jossa tavoitteena ovat säästöt, mutta emme tiedä mistä.”

Toiveissa sopeutuksia ennen korotuksia

Hannu Haapasalo (kesk) painotti, että veronkorotukset ainoana korjaavana toimenpiteenä eivät ole kestävä ratkaisu.

”Me syömme jatkuvasti enemmän kuin tienaamme. Palveluita tuotetaan liian suurella työvoimakustannuksella ja kustannuksella ylipäätään, se on jatkuva ongelma, joka ei poistu veronkorotuksella. Rakenteellisesti pitää tehdä jotakin, jos haluamme muuttaa jotain.”

Salla Hahko (kok) oli sen kannalla, että ennen veronkorotuksia pitäisi katsoa järkevät sopeuttamistoimet.

”Korotus voidaan tehdä myöhemminkin.”

Toivola nosti esiin, että kokoomuksen ja kristillisdemokraattien ryhmän mielestä kaupungin tulisi heti vuoden alussa käynnistää muutosneuvottelut.

”Henkilöstö- ja kuntalaiskyselyssä nousivat esiin hallinnon tehtävien uudelleenjärjestely sekä hallinnon supistaminen, päätöksenteko-organisaation supistaminen ja kiinteistöjen myynti, näitä on helppo kannattaa.”

Tunnin kestäneen tuloverokeskustelun viimeisen puheenvuoron piti Jukka Tuori (kok) joka halusi nostaa syvälle suohon painuneen puheen valoisampiin tunnelmiin.

”Huittisissa on hyvät mahdollisuudet ja olosuhteen, sillä olemme vielä siinä kehityskolmiossa ja alueella, missä katsotaan, että voi jotain kehittyä. Uskotaan itseemme, kaupunkikin voi luoda tulevaisuudenuskoa”, hän kannusti

Vuoden 2024 tuloveroprosentiksi päätettiin 9 prosenttia äänin 21-14.

Kiinteistöveroihin laskua

Kiinteistöveroihin ei lähtökohtaisesti ehdotettu muutoksia, mutta valtuusto päätyi laskemaan yleisen kiinteistöveroprosentin 1,07 prosentista 0,93 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin 0,5 prosentista 0,47 prosenttiin.

Yleisen kiinteistöveroprosentin laskemista lain määräämään minimiin esitti Ilkka Riuttamäki.

”Perusteluna se, että tämä on talouden piristysruiske, kun tuloveroprosentissa siihen tuli takapakkia”, Riuttamäki totesi.

Aulikki Kuisman (kesk) mukaan kiinteistövero kohtelee kaupunkilaisia epäoikeudenmukaisesti.

”Meidän pitäisi pyrkiä mahdollisimman lähelle alarajoja, sillä se voisi houkutella uusia kuntalaisia muuttamaan tänne”, hän sanoi.

Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin lasku oli Haapasalon esitys. Hän perusteli sitä vuoden vaihteessa voimaan astuvalla muutoksella, jossa eduskunta on säätämässä lain, että kiinteistöverossa maapohjaa aletaan verottaa erillisellä 1,3 prosentin suuruisella kiinteistöveroprosentilla.

”Tämä kompensoi sitä niin, etteivät omakotiasujan verot nouse”, Haapasalo perusteli.

Kiinteistöverojen alennukset hyväksyttiin molemmat niukasti. Yleisen kiinteistöveron laskemisen osalta äänet jakautuivat 18–17 ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin laskemista kannatti 19 valtuutettua ja ennallaan säilyttämisen puolella oli 16 valtuutettua.

Sittenkin tukea Korkeakoskentien valaistukseen

Talousarvioon valtuutetut kaipasivat vain pieniä muutoksia.

Niina Immosen esityksestä sivistysvaliokunnan strateginen tavoite ”Resurssiviisas toiminta” poistettiin ja koulukuljetuksiin lisättiin 6 000 euroa.

”Taustalla tässä on, että lasten liikkumista lisättäisiin koulukuljetuskriteereitä muuttamalla. Itse koen, että tämä ei ole oikea tapa tukea lasten ja nuorten liikkumista, vaan tämä hankaloittaisi perheiden arkea. Moniko meistä valtuustosalissa istuvista kulkisi viiden kilometrin matkan päivittäin pyörällä tai kävellen, säällä kuin säällä.”

Valtuutetut kannattivat Immosen esitystä äänin 30-5.

Sauli Savolainen (kesk) esitti investointiosaan Korkeakoskentien valaistukseen 70 000 euron määrärahaa.

”Korkeakoskella on tehty valtava määrä talkoita tämän hankkeen eteen ja olemme antaneet hiljaisen lupauksen olla tukemassa sitä. On kauhean noloa, jos sitä nyt lähdetään peruttamaan. Talkootyön ohella korostaisin toisena tärkeänä asiana tien turvallisuutta.

Määräraha Korkeakoskentien valaistukselle myönnettiin äänin 19–15, yksi äänesti tyhjää.