SASKY koulutuskuntayhtymän autoalan luokkahuoneen pulpeteissa istuu ysiluokkalaisia. He ovat tulleet tutustumaan ajoneuvoasentajien opinahjoon. On ajankohtaista miettiä, mihin peruskoulun jälkeen suuntaa opiskelemaan. Jutuntekohetkellä paikalla on Sylvään koulun 9G ja 9B-luokkien oppilaita. Tutustumiskäynti kestää parikymmentä minuuttia.
”Se on yleissilmäys alaan”, autoalan lehtori Petri Kiiski tiivistää.
Uutuutena autopuolelle on hankittu investointihankkeena K-Auton esittelyautona toiminut uudenkarhea sähköauto.
”Sähköautot ovat tulleet jäädäkseen – ja niissä on ihan uutta ja erilaista tekniikkaa. Se on aivan oma lajinsa, johon meidän opettajienkin on pitänyt tutustua”, kertoo Kiiski.
Opiskelu ammattikoulussa tapahtuu nykyään pitkälle käytännön työn kautta.
”Teemme asiakastöitä osana ammatillista koulutusta, lisäksi yhteistyö yritysten kanssa on tiivistä”, Kiiski toteaa ja kiittelee paikallisia autoalan yrittäjiä.
”Esimerkiksi K-Auto Huittisista avustaa meitä, sieltä saa tarvittaessa teknistä tukea. Tällä hetkellä meiltä on yksi oppilas oppisopimuskoulutuksessa K-Autossa.”
Käytännön työssä oppiminen kouluympäristön lisäksi paikallisissa alan yrityksissä tuo valmiuksia sijoittua opintojen jälkeen työelämään.
Opiskelutyönä tehdään esimerkiksi henkilö- ja pakettiautojen huoltoja, korjauksia, öljynvaihtoja, määräaikaishuoltoja, katsastustarkastuksia sekä jarrutestauksia.
”Meiltä valmistuu 15 opiskelijaa vuosittain. Perustutkinto antaa hyvän pohjan muillekin aloille, kuten teollisuuteen. Jatko-opintojen myötä voi osaamista täydentää ja erikoistua”, linjaa Kiiski.
Perustutkintoon autonasentajaksi valmistutaan kolmessa vuodessa.
”Toki hieman on vaihtelua, jotkut saavat opinnot suoritettua jo 2,5 vuodessa, toisilla menee neljä vuotta.”
Valmistuva on autoalan perustöihin valmis, ja Saskyn opiskelijoita onkin sijoittunut suoraan myös paikallisiin yrityksiin.
”Mikäli kokemukset työssäoppimisesta ovat positiiviset, ja hyvä kontakti molemmin puolin syntynyt, voi työpaikka odottaa valmiina suoraan valmistuttua”, Kiiski mainitsee.
Osa opetuksesta on siis yrittäjien ”kontolla”. Onko opiskelu ammattikouluissa liikaakin ulkoistettu yrityksille? Miten yrittäjät ehtivät kouluttamaan oman työnsä ohessa?
”Opiskelu ei nykyään ole enää pelkästään koulussa käymistä. Tietysti riippuu yrittäjästä, kuinka he pystyvät paneutumaan opiskelijoiden perehdyttämiseen. Kokemukset ovat pääosin olleet kuitenkin positiivisia. Paljon riippuu myös opiskelijan omasta motivaatiosta ja asenteesta. Luottamuksellisuus puolin ja toisin on tärkeää”, Kiiski toteaa.
”Näitä hommia ei kuitenkaan opi muuta kuin käytännössä tekemällä.”
Koulun tiloissa opiskelijat tekevät pääasiassa asiakastöitä teoriaopintojen lisäksi.
”Autoalalla on rentoa, jos tekee asiansa hyvin eikä sähläile ylimääräisiä. Työajoista on tärkeää pitää kiinni – eli aamukahdeksalta ollaan valmiina hallissa, eikä vasta pukukopissa”, tutorina toimiva kiikoislainen Veeti Välimäki kertoo ysiluokkalaisille.
”Aamulla opettaja jakaa työt. Ja ikinä ei ole samanlaista päivää, se riippuu aina siitä, mitä hommia tekee”, mielenkiintoiseksi alan kokeva – niin ikään tutorina toimiva Weetu Rintala Keikyästä kertoo.
Tutorit ohjaavat ja neuvovat uusia opiskelijoita.
Sylvään koulun oppilaat kuuntelivat keskittyneesti ja kiertelivät luokassa tapahtuneen infotilaisuuden jälkeen hallitiloissa.
Ensimmäiset yhteishaut alkavat tammikuussa 2024. Valtakunnallinen yhteishaku on hakujärjestelmä, jossa voi hakea yhdellä hakulomakkeella useampaan eri oppilaitokseen. Yhteishakuja on vuodessa neljä – kolme keväällä ja yksi syksyllä.
