Yksi seurakunta, mutta rovastikunnallinen määrä sisäilmaongelmista kärsiviä kiinteistöjä. Se on fakta, jonka pohjalta Sastamalan seurakunnassa on tehtävä raskaita päätöksiä jo lähikuukausien aikana.

Seurakunnan viranhaltijat ja johtavat luottamushenkilöt esittelivät median edustajille viimeisempiä tuloksia kiinteistöihin tehdyistä sisäilmatutkimuksista maanantaina.

”Kyseessä olevat rakennukset ovat rakkaita ja tärkeitä seurakuntalaisille, mutta tulokset ovat karua luettavaa”, harmittelee kirkkoherra Vesa Aurén.

Sastamalan seurakunta teetti sisäilmatutkimukset Keikyän, Kiikan, Kiikoisten, Karkun ja Suodenniemen seurakuntataloihin, Mouhijärven seurakuntakotiin ja Keikyän seurakuntatalon vieressä sijaitsevaan seurakunnan virastotaloon. Näistä virastotalon ovet laitettiin kiinni kaikelta toiminnalta jo viime vuoden puolella, koska siellä homekasvustoja näkyi jopa paljaalla silmällä.

Päätöksentekoa ohjaa myös seurakunnan kiinteistöstrategia, jonka mukaan kaikki mainitut rakennukset ovat niin kutsutussa C-salkussa eli niiden kiinteistöjen joukossa, joista pyritään luopumaan joko myymällä, purkamalla tai käyttämällä kiinteistö loppuun.

Kiinteistöpäällikkö Kimmo Anttila kertoo, että tutkimuksissa otettiin mikrobi- ja VOC-ilmanäytteitä sekä tehtiin ilmanlaatuun liittyviä havaintoja ja mittauksia.

”Kaikki tutkitut rakennukset olivat sisäilmaltaan heikossa kunnossa, mutta hälyttävimmät tulokset saatiin Keikyän virastotalosta ja seurakuntatalosta, Kiikan seurakuntatalosta sekä Mouhijärven seurakuntakodista”, hän selvittää.

”Suodenniemen, Karkun ja Kiikoisten seurakuntataloissakin viitteitä mikrobihaitoista havaittiin, mutta niiden kohtalo ei ole ihan yhtä paha”, hän jatkaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Keikyän ja Kiikan seurakuntatalojen ja Mouhijärven seurakuntakodin sulkemista tullaan käsittelemään ensi kuun aikana ja korvaavia tiloja on jo ryhdytty kartoittamaan.

Myös Suodenniemen, Karkun ja Kiikoisten seurakuntataloissa kuluva vuosi voi olla viimeinen toimintavuosi.

”Kiinteistöjen omistajana ja työnantajana seurakunnalla on vastuu taata henkilöstönsä turvalliset ja terveelliset työskentelyolosuhteet”, Anttila muistuttaa ja korostaa, että laajempiin tutkimuksiin ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä.

”Kaikkien selvityksen alla olleiden rakennusten tekninen käyttöikä on tiensä päässä ja varmaa on, että yhdenkään rakennuksen kohdalla ei riittäisi pieni remontti.”

Myös Tyrvään kirkon perusteellinen kuntotutkimus on valmistunut ja seurakunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä on valistettu rakennuksen korjaustarpeista. Asia tulee kirkkovaltuuston käsiteltäväksi helmikuussa.

Aurén ja Anttila uskovat, että siinä yhteydessä tullaan myös pohtimaan kirkon monikäyttöisyyttä. Kirkkojen tulevaisuus ja muutostarpeet eivät ole vain Sastamalan seurakunnan asia, vaan aihe on ajankohtainen monissa Suomen seurakunnissa.

Sastamalassa päätettäväksi tulee lähiaikoina myös Vammalan seurakuntatalon tilanne. Kaikki toiminta sieltä on jo siirretty pois, mutta kulut juoksevat edelleen. Anttila laskeskelee, että pelkästä lämmityksestä tulee kuluja noin 20 000 euroa vuodessa, vaikka päällä on vain peruslämpö.

Tiedotustilaisuudessa olivat paikalla myös kirkkovaltuuston puheenjohtaja Salme Kuukka, varapuheenjohtaja Jorma Hämäläinen sekä kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Maritta Laiho.

Kuukka kertoi ymmärtävänsä hyvin, miten vaikea asia tutuista seinistä luopuminen on seurakuntalaisille.

”Muutos on aina kriisi, mutta kriisistä on mahdollista päästä ylitse ja luoda jotakin uutta”, hän vakuutti.

Laiho muistutti kirkon päätehtävästä, jota on vietävä jatkossa eteenpäin toisenlaisessa tilanteessa.

”Meiltä luottamushenkilöiltä vaaditaan tässä taloudellisessa tilanteessa ryhdikästä päätöksentekoa, ja siinä ei ole sijaa tunteelle.”

Samoilla linjoilla oli myös Hämäläinen: ”Kiinteistömassaa on pakko pienentää, koska kirkon jäsenmäärä tippuu kaiken aikaa.”