Jos Huittisten kaupungin maahanmuutto-ohjaajana toimivan Heini Toivosen pitäisi kuvailla työtään yhdellä sanalla, sana olisi mielenkiintoinen.
Aiemmin diakoniatyötä tehnyt Toivonen muutti viime vuonna rakkauden perässä Huittisiin ja kesällä hän huomasi mielenkiintoisen työpaikkailmoituksen, jossa etsittiin maahanmuutto-ohjaajaa.
”Vaikka en varsinaisesti ollut aiemmin työskennellyt maahanmuuttajien kanssa, koin, että tehtävässä on paljon samaa kuin diakoniatyössä. Keskiössä on lähimmäisenrakkaus ja ihmisen kohtaaminen ihmisenä”, Toivonen sanoo.
Tositoimiin kevään aikana
Maahanmuutto-ohjaaja on kaupungissa kaikkia maahanmuuttajia varten, mutta työ painottuu kiintiöpakolaisiin. Huittisiin on tulossa tämän kevään aikana 15 hengen ryhmä kongolaisia kiintiöpakolaisia. Osa Toivosen työajasta on Euran kunnassa, jonne kiintiöpakolaiset saapuvat tämän kuun viimeisenä päivänä.
Siinä vaiheessa Toivosen työ muuttuu merkittävästi, sillä tähän asti työpäivät ovat kuluneet suurilta osin kiintiöpakolaisten saapumiseen valmistautumisessa eri koulutusten parissa ja yhteistyötahojen kanssa verkostoitumisessa. Kun ihmiset saapuvat, työstä tulee huomattavasti käytännönläheisempää.
”Ensimmäisiä asioita on huolehtia eri virastoissa käynneistä, jotta asiat saadaan virallisella tasolla mahdollisimman nopeasti kuntoon. Autan heitä pikkuhiljaa ymmärtämään ja toimimaan suomalaisessa virastoviidakossa, mutta apua tullaan tarvitsemaan ihan arjenkin pyörittämisessä, esimerkiksi siinä miten suomalaisessa kaupassa asioidaan”, Toivonen kertoo.
Yksi maahanmuutto-ohjaajan tehtävistä on etsiä kiintiöpakolaisille asunnot. Eurassa koti alkaa olla jo valmiina, mutta Huittisissa Toivonen ei ole pystynyt tekemään asian eteen vielä mitään, sillä toistaiseksi ei ole tiedossa, millaisia perheitä Huittisiin saapuu.
”Tarkoitus on, että perheiden saapuessa koti olisi perusvarusteluiltaan valmis. Pystymme luomaan turvallisen ja kodikkaan kodin heille, vaikka emme lähtisi sen enempää sisustamaan, vaan annamme heille vapauden tehdä omasta kodistaan omannäköinen.”
Maahanmuutto-ohjaaja tietää, ettei kotoutuminen Suomeen käy hetkessä. Paljon riippuu myös henkilöistä itsestään ja tämän omasta aktiivisuudesta, miten nopeasti he pääsevät kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan.
”Tavoite tietenkin on, että ihmiset juurtuisivat tänne. Siinä merkittävässä roolissa on se, että he löytävät täältä työpaikan ja ystäviä. Myös sillä on suuri merkitys, että lapset viihtyvät ja löytävät kavereita koulusta tai päiväkodista”, Toivonen tietää.
Suuri haaste ja tärkeä edellytys on suomen kielen oppiminen.
”Tulemme käyttämään heidän kanssaan tulkkipalveluita aina tarpeen mukaan, mutta suomen kielen oppiminen on tärkeää. Sillä on suuri merkitys työllistymisessä ja integroitumisessa Suomeen. Jokainen on kuitenkin yksilö ja kotoutuminen tapahtuu jokaisen kohdalla omalla tahdilla. Suurena apuna on oma aktiivisuus ja asennoituminen uuden oppimista kohtaan.”
Kiintiöpakolaiset pääsevät Suomeen saapuessaan asumaan suoraan heille osoitettuun kotikuntaan. Kunta saa valtiolta korvauksia kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta ja kotoutumispalveluiden järjestämisestä.
Pakolaiset puolestaan ovat oikeutettuja samoihin sosiaalietuuksiin kuin muut suomalaiset.
”Mielestäni on tärkeää, että emme luo palveluja pelkästään heille, vaan niin, että palvelumme soveltuvat myös heille. Näin niistä hyötyvät kaikki kuntalaiset”, Toivonen sanoo.
Suuri kunnia, joka vetää nöyräksi
Maahanmuutto on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi, eikä Toivonen usko sen olevan tulevaisuudessakaan ainakaan vähenemään päin.
Maahanmuutto-ohjaaja tietää, että maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen liittyvässä keskustelussa nousee ajoittain esiin myös ennakkoluuloja. Toivonen toivookin, että näiden puheiden takana olevat ihmiset kyettäisiin näkemään, eikä kaikkia yleistettäisi yhdeksi massaksi.
”Monet ovat saattaneet elää pakolaisleireillä jo vuosikymmeniä. He ovat saattaneet kokea ja nähdä paljon asioita, joita me emme ehkä osaa kuvitellakaan. He ovat joutuneet pakenemaan kodistaan ja ovat nyt tulossa täysin vieraaseen maahan ja kulttuuriin. Heidän koko elämänsä muuttuu.”
Maahanmuutto-ohjaaja kokee olevansa etuoikeutetussa asemassa, kun saa olla se ihminen, joka lähtee ohjaamaan pakolaisten elämää uuteen suuntaan Suomessa.
”Tämä on suuri kunnia ja vetää tietyllä tavalla todella nöyräksi, kun saan olla omalla paikallani yrittämässä helpottaa sitä valtavaa muutosta, jonka nämä ihmiset kohtaavat.”
