
Huittislainen Joonas Immonen palkittiin viime viikolla Suurella journalistipalkinnolla. Tunnustus on merkittävin Suomessa vuosittain jaettava journalistipalkinto.
Maaseudun Tulevaisuudessa toimittajana työskentelevä Immonen oli ehdolla Vuoden alueellinen juttu -sarjassa aiheella MT tutki: Useat kunnat vuotavat haavoittuvuutensa valmiussuunnitelmissaan kelle tahansa.
Immosen juttu selvitti, miten kunnat jakavat netissä kaikkien nähtäville arkaluonteisia tietoja varautumisestaan erilaisiin poikkeustilanteisiin.
Immonen kävi juttua varten läpi kymmenien kuntien verkossa julkaisemia valmiussuunnitelmia ja selvisi, että netistä on helppo selvittää tietoja esimerkiksi kuntien valmiussuunnitelmista, johtopaikoista ja suojatilojen sijainneista.
Artikkelin seurauksena Kuntaliitto ja vastuuministeri tarttuivat asiaan ja suuri osa kunnista otti valmiussuunnitelmansa pois kaikkien nähtäviltä.
Oman nimen kuuleminen iso yllätys
Immonen kertoo, että tunnelmat voiton selviämisen jälkeen ovat olleet uskomattomat.
”Suuri Journalistipalkinto on alan merkittävin tunnustus ja oli kunnia ottaa palkinto vastaan. Erityisesti siksi, koska Suomessa on valtavan paljon osaavia ja ammattitaitoisia journalisteja”, hän summaa tuntojaan muutama päivä palkintogaalan jälkeen.
Immonen piti jo pelkästään Suuren journalistipalkinnon saajaksi ehdolle pääsemistä suurena tunnustuksena, sillä suomalaisen journalismin taso on korkea. Voittoon hän ei ollut varsinaisesti osannut varautua.
”Kun kuulin oman nimeni, olihan se tietenkin iso yllätys. Yleensä minua ei jännitä, mutta pitkä hiljaisuus ennen voittajan nimen ilmoittamista sai kyllä hieman kädet tärisemään. Olihan se valtava yllätys ja elämäni yksi ikimuistoisimmista hetkistä”, hän muistelee.

Voitokkaan jutun luomistyö oli Immoselle pitkä prosessi, joka sai alkunsa jo viime kesänä.
”Vallitseva turvallisuuspoliittinen tilanne sai kesällä uutistiimini palaverissa paljon tilaa ja jo silloin toin esiin, että voisi olla kiinnostavaa tarkastella näitä suunnitelmia. Työstäminen jäi kuitenkin kesän hallituskriisien ja rasismikohujen alle. Syksyllä uutispäällikköni Aimo Vainio kehotti ottamaan asian uudelleen työlistalle”, Immonen kertoo.
Immonen työsti juttua ensin viikkoja itsekseen ennen kuin toi ensimmäisen luonnoksensa työryhmän nähtäväksi.
”Isossa mediatalossa tällaisten suurten juttujen tueksi kasataan usein pieni ryhmä, nytkin tukenani oli kuvajournalisti, toimitussihteeri, verkkopäällikkö ja uutispäällikkö. Jutun arkaluontoisuuden takia mukana oli myös päätoimittaja Jouni Kemppainen, joka teki viimeisen päätöksen artikkelin julkaisusta päätoimittajana”; Immonen kertaa.
Työtehtävänä aivan oma lukunsa
Immosen journalistiuran varrelle on jo ehtinyt osua muitakin pitkiä ja analyyttisiä juttuja esimerkiksi politiikasta, mutta nuori toimittaja pitää voitokasta juttuaan aivan omana lukunaan.
”Tutkivissa jutuissa on naimisissa oman artikkelinsa kanssa aika pitkän aikaa. Omassa tapauksessani työstin juttua useita viikkoja lähes yötä myöten”, hän perustelee.
Jutussa ei mainita nimeltä, mistä kunnista Immonen löysi arkaluontoisia tietoja. Immosen mukaan tämä oli yksi suurimmista juttua koskevista päätöksistä.
”Tämä oli tietoinen ratkaisu, jotta heidän varautumisensa ei vaarannu. Jutussa ei yksilöidä kuntien nimiä, sillä näillä tiedoilla olisi varmasti paljon ottajia esimerkiksi itärajan takana. Näen, että tämä toimituksen vastuullinen valinta ei vähentänyt jutun yhteiskunnallista painoarvoa, pikemminkin päinvastoin”, hän perustelee.
Opintie journalistina vasta alussa
Immonen on journalistina varsin tuore tekijä, mutta kertoo tehneensä paljon töitä kehittyäkseen ammatillisesti. Alan merkittävimmän palkinnon voittaminen heti uran alkumetreillä ei vähennä paloa journalismia kohtaan, pikemminkin päinvastoin.
”Palkinnon saaminen jo tässä kohdassa omaa uraani korostaa ehkä sitä, että kannattaa luottaa itseensä, mutta samalla myös ymmärrän, että opintielläni journalistina olen vielä alussa. Alalla on vielä paljon nähtävää ja opittavaa, ja tietenkin palkinto antaa hyvät edellytykset jatkaa”, Immonen pohtii.
Paineita hän ei kuitenkaan koe palkinnon tuoneen.
”Uskon, että kun tekee paljon töitä ja pysyy nöyränä jatkossakin, pärjää varmasti.”
Toki matkaan on jo nyt tarvittu myös ripaus tuuria. Immonen tietää etenkin valtakunnantason journalismin olevan kilpailtu ala.
”Vaikka siitä usein ei paljoa puhuta.”
Immosta kiehtoo journalismissa se, miten paljon erilaisia ilmiöitä ja asioita tapahtuu, ja miten monimutkaiset ja vaikeatkin asiat voi puristaa yhteen luotettavasti ihmisille, jotka voivat sitten itse tehdä johtopäätöksensä käsillä olevista aiheista.
Hänellä itsellään on pohjaton uteliaisuus ja halu ymmärtää ympäröivää yhteiskuntaa ja maailmaa.
”Näen, että vapaa ja luotettava journalismi on yksi toimivan yhteiskunnan peruskivistä ja siten myös isänmaan palvelemista.”