Kouluverkkoasia herättää jälleen keskustelua Huittisissa.

Vaikka kouluverkon edellisestä linjauksesta on vasta muutama vuosia aikaa, on asia noussut esille jälleen tänä keväänä.

Ehkä jopa vähän yllättäen kaupungissa järjestettiin muutama viikko sitten tilaisuus, jossa erilaisia kouluverkkovaihtoehtoja avattiin vanhemmille ja muille asiasta kiinnostuneille.

Sivistysjohtaja Eija Mattila totesi tuolloin, että kouluverkkokeskustelun taustalla ovat sekä kaupungin säästöpaineet tiukassa taloustilanteessa että lapsimäärän odottamattomankin raju vähentyminen.

Ensi syksynä koulutiensä aloittaa Huittisissa ennätyksellisen pieni ikäluokka ja tästä eteenpäin ikäluokat ovat noin 20 oppilasta pienempiä, mitä aiemmin. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2030 mennessä alakoululaisten määrä vähentyy Huittisissa noin 200 lapsella.

Suttilan koulu voisi loppua jo ensi vuonna?

Ensimmäisessä kouluverkon supistamista koskevassa ehdotuksessa Suttilan alakoulu lakkautettaisiin jo vuonna 2025.

Toisena vaihtoehtona lakkautusuhan alla olisi myös Sammun alakoulu, joskin tässä vaihtoehdossa siirtymäaika olisi muutamia vuosia pidempi kuin Suttilan kohdalla.

Esiin oli nostettu myös mahdollisuus lopettaa molemmat koulut ja siirtyä Huittisissa kahden alakoulun malliin, jolloin peruskoulun alaluokkien opetusta olisi tarjolla vain keskustan Lauttakylän koulussa ja Sallilan alakoulussa Vampulassa.

Suttilan koulussa kouluverkon karsimismahdollisuus on otettu vastaan hämmentyneissä tunnelmissa.
Suttilassa ensimmäistä luokkaa käyvän oppilaan vanhempi Laura Madekivi kertoo, että aihe on herättänyt paljon viestien vaihtoa vanhempien keskuudessa.

”Eniten ihmetyttää tämä aikataulu. Ainakin minä olen ollut siinä käsityksessä, että tähän asiaan palataan sitten kun oppilasmäärät ovat oikeasti supistuneet. Nyt ennakoidaan sitä, mikä tilanne tulee olemaan vuonna 2030.”

Kaukana lapsiystävällisyydestä

Madekivi muistelee, että vasta muutama vuosi sitten Lauttakylän koulun rakentamispäätöstä tehtäessä päättäjät linjasivat, että kouluverkkokeskusteluun palataan vasta, kun oppilasmäärät ovat oikeasti laskeneet.

”Lisäksi kaupunki on linjannut strategiassaan, että se haluaa panostaa lapsiystävällisyyteen ja pitää kylät vireinä. Mielestäni tämä keskustelu sotii näitä molempia linjauksia vastaan”, hän toteaa.

Madekivi huomauttaa, että tämänhetkinen toiminta antaa koko päätöksenteosta poukkoilevan kuvan.
”Jos on tehty päätös, että lapset ovat asia, josta ei haluta säästää, niin kyllä se linja tulisi pitää.”

Suttilan koulu on valmistunut 10 vuotta sitten. Madekivi muistuttaa, että silloin päättäjät ovat halunneet rakentaa koulun nimenomaan noin 60 oppilaalle. Tällä hetkellä koulun oppilasmäärä on noin 50.

”Siihen nähden koulu voi todella hyvin. Ei sekään ole järkevää ajattelua, että koulut ovat ääriään myöten täynnä. Minne oppilaat sitten sijoitetaan, jos Huittisiin vaikka muuttaakin muutama isompi perhe.”

Erilaiset koulut hyvä asia kaupungin imagolle

Suttilan koulu saa Madekiveltä suitsutusta monellakin saralla. Sekä oppilaan että vanhemman näkökulmasta pieni lähikoulu on turvallinen.

”Vastaavaa yhteisöllisyyttä oppilaiden ja vanhempienkin välillä ei isossa koulussa voi olla. On todella hieno asia, kun kaikki oppilaat tuntevat toisensa ja sen lisäksi myös kaikki opettajat tuntevat kaikki lapset.

Kun oppilaita on vähemmän, opetus pystytään pitämään lasten näköisenä ja opetustekniikat valitsemaan varmasti parhaiten oppilaille sopiviksi.”

Madekivi uskoo, että Huittisten imagolle olisi pelkästään positiivinen asia, että kaupungissa olisi mahdollisuus valita joko pieni lähikoulu tai iso ja moderni keskustan koulu.

”Lapset ovat erilaisia, toiset pärjäävät hyvin isossa koulussa ja sosiaalisessa ympäristössä, mutta toiset lapset selvästi hyötyvät pienemmästä yhteisöstä ja rauhallisemmasta ympäristöstä.”

Tilastot saadaan näyttämään siltä, ettei vaihtoehtoja ole

Madekiveä harmittaa tapa, jolla kouluverkkoasia on Huittisissa tuotu esiin. Monet lapset olivat ennättäneet kuulla asiasta ennen kuin vanhemmat olivat saaneet asiasta riittävästi tietoa vastatakseen lastensa kysymyksiin.

”Varsinkin vanhemmat koululaiset laskivat, että ehtivätkö he käydä koulun loppuun Suttilassa ja oma ekaluokkalaisenikin tuli kotiin huudahtaen, että Suttilan koulu lopetetaan.”

Madekivi kokee, että asiasta puhuttaessa vedotaan liiaksi pelkkiin tilastoihin.

”Kun tilastot esitellään kiireessä ja oikeassa valossa, saadaan näyttämään, ettei vaihtoehtoja ole. Kun lukuihin alkaa ihan todella perehtyä huomaa, ettei asia ole aivan niin mustavalkoinen.”

Päättäjiltä Madekivi toivookin ennen kaikkea todellista harkintaa ja selvitystyötä siitä, kertyykö kouluja lakkauttamalla todellisia säästöjä.

”Kaikki vaihtoehdot ja näkökulmat tulisi käydä läpi samalla innolla ja harkiten. Lisäksi toivon, että asia pohditaan nyt ihan oikeasti pidemmälle tulevaisuuteen, eikä niin, että samaa keskustelua tullaan käymään jatkuvasti tulevina vuosina.”

Madekivi muistuttaa, että koulun lakkauttamisuhka on iso rasite koulun työrauhalle.

”Ei ole yhdenkään oppilaan edunmukaista, että näitä negatiivisista asioita vatvotaan vuodesta toiseen. Lisäksi tällainen tilanne aiheuttaa harmittavaa vastakkainasettelua vanhempien välille, kun jokaisella on oma mielipiteensä siitä, mikä koulu pitäisi lakkauttaa tai olla lakkauttamatta.”

Seuraava kouluverkkoa koskeva keskustelutilaisuus on tänään keskiviikkona Risto Ryti -salissa kello 18.
Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Keskustelutilaisuudessa esitellään kouluverkkoa koskeneen kuntalaiskyselyn tulokset.