Sastamalan kaupungin viime vuosi oli taloudellisesti erittäin hyvä. Tulos, 9,5 miljoonaa euroa on paras pitkiin aikoihin, vs. talousjohtaja Anne Kosonen sanoo.
Tilinpäätöksen ylijäämäksi kirjattiin 5,8 miljoonaa euroa. Tästä 4 miljoonaa mennee investointeihin.
Velkataso putosi 2 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta ollen 52 miljoonaa euroa eli noin 2 228 euroa asukasta kohden, mikä on merkittävästi alle valtakunnallisen keskitason.
Sote-uudistuksella oli merkittäviä vaikutuksia kuntien talouteen ja toimintaan, kun sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi siirtyivät kunnilta hyvinvointialueelle ja samalla leikattiin kuntien veroprosenttia ja valtionosuuksia.
”Viime vuoden hyvä tulos muodostuikin osittain aiempien vuosien verotilitysten hännistä eli kunnallis- ja yhteisöverotuloista, joita vielä viime vuonna tilitettiin kunnille vanhoilla veroprosenteilla”, kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg sanoo.
Vaikutusta Sastamalan hyvään tulokseen oli myös vuodesta 2020 toteutetulla talouden sopeutusohjelmalla.
”Vuosina 2020-2022 kaupungin nettomenot kasvoivat 2,5 prosenttia vuodessa, kun kuntien keskimääräinen menojen kasvuvauhti oli 4,2 prosenttia”, Kosonen selvittää.
Sastamala investoi isosti
Vuosi 2023 oli Sastamalassa suurten investointisuunnitelmien aikaa, sillä valmistelussa ja rakennusvaiheessa oli useita merkittäviä uudisrakennushankkeita.
Kaupungin ja liikelaitosten investointitaso olikin huomattavasti aikaisempaa investointitasoa – noin 10 miljoonaa – suurempi, yhteensä noin 14,1 miljoonaa euroa.
Viime vuonna valmistelussa olivat Sylvään taitotalon ja Pehulan monitoimikeskuksen hankesuunnitelmat. Myös uimahalli-liikuntahallin hankesuunnitelman valmistelu käynnistettiin.
Suurin yksittäinen investointi oli 3,7 miljoonalla eurolla Mouhijärven yhteiskoulun uudisrakentaminen, joka aloitettiin kesällä. Koulun kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 10 miljoonaa euroa.
Vammalan torin rakentamiseen on nyt laitettu rahaa noin 1,5 miljoonaa euroa. Tori täydentyy vielä kuluvana vuonna lavarakennelmalla.
Teiden ja katujen perusparannukseen ja kunnossapitoon käytettiin kaikkiaan 2,7 miljoonaa euroa. Sastamalan Vesi panosti 2,3 miljoonaa euroa vesi- ja jätevesiverkoston toimivuuteen.
Talouden suunta muuttuu nopeasti
Viime vuosi oli kuntatalouden näkökulmasta erinomainen, mutta suunta on muuttumassa nopeasti. Kososen mukaan kuluvalle vuodelle ennakoidaan enää yhden miljoonan ylijäämää.
”Summa voi hyvin äkkiä kääntyä miinusmerkkiseksi, jos jotain yllättävää tapahtuu”, Malmberg huomauttaa.
Lähivuosien taloustilannetta haastavat kuntien rahoitusjärjestelmään kohdistuvat muutokset sekä Sastamalan osalta myös suunnitelmakauden 2024–2026 ennätyksellisen korkea, noin 70 miljoonan euron investointitaso.
”Kannattaa silti muistaa, että nyt käynnissä olevilla investoinneilla on suuri merkitys kaupungin elinvoiman ja vetovoiman kehittymiselle”, Malmberg sanoo.
Kuntien vuonna 2026 voimaan tulevan rahoitusuudistuksen sisältö on vielä mysteeri.
”Sen suhteen kuljemme vielä sumussa. Miten valtionosuuksien kriteerit painottuvat? Mikä on verotulotasauksen taso? Kuuluuko Sastamala uudistuksen voittajiin vai häviäjiin?” Malmberg miettii.
Voisiko tulopohjaa vahvistaa kunnallisveroprosentin nostolla?
”Sen näkee sitten. Täytyy ensin katsoa, miten valtionosuuksien kanssa käy”, kaupunginjohtaja tuumaa.
38 miljoonan euron ylijäämä tuo puskuria
Vaikka kuntatalouteen on turbulenssia luvassa, suhtautuvat Kosonen ja Malmberg optimistisesti tulevaan. Kaupungin taseen yli 38 miljoonan ylijäämä luo puskuria ja turvaa haastaviin vuosiin.
”Ilman tuota ylijäämää näin mittavien investointien toteuttaminen ei olisi mahdollista”, Malmberg toteaa.
Kososen mukaan taseen ylijäämä per asukas on jopa suurempi kuin kunnissa keskimäärin.
”Myös Sastamalan velkataso asukasta kohden on edelleen alle keskitason”, hän muistuttaa.
Kosonen sanoo monen muun kunnan kamppailevan samojen taloushaasteiden kanssa kuin Sastamala: tulopuoli sakkaa ja investointeja on tehtävä velkarahalla.
Väestökehitys lisää vaikeuskerrointa, mitä tulee peruspalveluihin, Malmberg lisää.
”Lasten ja nuorten määrä vähenee Sastamalassa ja koko Suomessa. Ja tämä on fakta, ei mikään mielipidekysymys”, hän painottaa.
Uimahallin hankesuunnitelmasta päätetään tänä vuonna
Isoista investoinneista Mouhijärven yhteiskoulu valmistuu lokakuussa. Sylvään taitotalon osalta kuokka lyö maahan viimeistään toukokuussa. Pehulan monipalvelukeskuksen rakentaminen alkaa syksymmällä.
Kaupunginjohtajan mukaan Sylvään koulun tontille suunniteltuja liikuntahallia ja uimahallia viedään todennäköisesti eteenpäin yhtenä hankkeena.
”Virallista päätöstä tästä ei ole tehty, mutta tässä vaihtoehdossa on paljon synergiaetuja.”
Kokonaisuudelle on arvioitu tulevan hintaa noin 24 miljoonaa euroa.
”Liikuntahallin mitoitusperiaatteet ovat vielä mietinnässä ja koko asia valmistelussa”, Malmberg painottaa.
Kaupunginjohtajan mukaan kyseessä on niin mittava investointi, että sen jälkeen ei liikuntapaikkarakentamista Sastamalassa pariin vuosikymmeneen tehdä.
Investoinnit 2023, poimintoja:
- Vammalan torialue, noin miljoona (yht. 1,5 milj. €)
- VT 11 alikulku ja Tiisalantie-Mustianoja rinnakkaisväylä 787 000€
- Yrityspuisto Syke 341 000€ (yht. n 1,0 milj. €)
- Katujen perusparannus noin 1,4 miljoonaa ( mm. Tyrväänkatu 700 t€, Passinmäentie 600 t €)
- Mouhijärven yhteiskoulu 3,7 miljoonaa (kustannusarvio 10 milj. €, jatkuu vuonna 2024)
- Jäähalli/keskuskenttä pukuhuoneet 130 000€
- Sylvään A-talon korjaus 556 000€
- Hakkaraisen talon julkisivukorjaus 138 000€
- Hopun koulu, päiväkoti 254 000€
- Kiikoisten Konepaja 522 000€
- Ulkoliikuntapaikat 161 000€
- Suunnittelua 193 000 eurolla: Pehulan monipalvelukeskus (72 t€), Sylvään Taitotalo (96 t€) ja Uimahalli (25 t€).
- Katuvalaistuksen saneerausta (151 t€) ja katujen asfaltointia (460 t€) ja muita perusinvestointeja.
- Sastamalan Vesi, mm. Puiskolantien vesihuolto (346 t€), Passimäentien (294 t€)ja Tyrväänkadun (278 t€) saneeraukset, pumppaamosaneeraukset 269 t €
