Huittisten alakouluverkkoselvitystä esiteltiin infotilaisuuden muodossa jo toistamiseen viime viikolla.

Huittislaisten alakoululaisten määrän odotetaan vähentyvän jopa 200 oppilaalla vuoteen 2030 mennessä.

Sivistysjohtaja Eija Mattila esitteli aiheesta kuntalaisille ja henkilöstölle järjestettyjen kyselyiden tuloksia ja nuorisovaltuuston asiasta antamaa lausuntoa.

Aihe selvästi kiinnostaa, sillä kyselyyn saatiin kuntalaisilta vajaat 500 vastausta.

Vastaajista oppilaiden huoltajia oli 190 ja henkilöstöä 70. Eniten vastauksia kertyi muualta kuin kaupungin ydinkeskustasta ja henkilöstöstä suurin osa työskenteli alakouluissa.

Huoltajista 40 prosentin lapset opiskelivat Lauttakylän koulussa, 29 prosentin Sammun koulussa, 19 prosentin Suttilan koulussa, 12 prosentin Sallilan koulussa ja yksi prosentti Loiman koulussa.

Vastaajat toivovat kolmen tai neljän koulun mallia

Kyselyssä vaihtoehtoina oli neljä erilaista mallia tulevaisuuden alakouluverkosta.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa Huittisissa olisi jatkossakin neljä alakoulua, toisessa vaihtoehdossa Suttilan koulu loppuisi ja Lauttakylän, Sallilan ja Sammun alakoulut jatkaisivat, myös kolmannessa vaihtoehdossa Lauttakylä ja Sallila toimisivat edelleen, mutta Sammun sijaan lakkautettaisiin Suttila ja neljännessä vaihtoehdossa Huittisiin jäisivät vain Lauttakylän ja Sallilan alakoulut.

”Vastauksissa oltiin vahvasti sitä mieltä, että tulevaisuudessa paras malli olisi neljän tai kolmen koulun malli, mutta mitään yhtä selkeää suosikkia ei noussut”, Mattila summasi.

Sen sijaan asiaa toisin päin kysyttäessä suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että kahden alakoulun malli olisi selkeästi huonoin vaihtoehto.

Vajaa 70 prosenttia vastaajista oli valmiita maksamaan enemmän veroja, jotta opetusryhmien koot eivät tulevaisuudessa kasvaisi.

Myös nuorisovaltuusto oli neljän alakoulun mallin kannalla.

”Kun keskustelimme nuorisovaltuuston kanssa tästä asiasta, niin kävimme sellaisen kierroksen, missä jokainen sai sanoa jotain hyvää omasta alakoulustaan. Meillä oli edustaja jokaisesta koulusta ja kaikilla oli hirveästi hyvää sanottavaa. Paitsi Lauttakylän koulun käyneillä, heillä ei ollut mitään hyvää sanottavaa omasta alakoulustaan. Mielestäni se kertoo paljon koulun hengestä ja muusta”, nuorisovaltuuston puheenjohtaja Maija Syrjälä taustoitti.

Mattila kertoi, että edellisen infotilaisuuden jälkeen vaihtoehtoihin lisättiin myös Sallilan koulun lakkauttaminen, mutta tämä ei ehtinyt kyselyihin asti.

”Meillä on lopulta tulevalle alakouluverkolle seitsemän eri vaihtoehtoa.”

Toiveena kauaskantoiset päätökset

Mattila korosti, että hän toivoo asiassa tehtävän mahdollisimman nopeasti pitkäjänteisiä päätöksiä.

”Ei ole koulun ilmapiirille hyväksi, että vuosia ollaan siinä tilanteessa, että jännitetään koulun kohtaloa. Eikä se ole hyväksi meille työnantajana, sillä muutokset voivat koskea isoakin määrää henkilöstöä ja tietenkin haluamme toimia vakaana työnantajana ja suunnitella työpaikat mahdollisimman tarkasti tulevaisuuteen.”

Yleisön päästessä ääneen tähän asiaan tarttui myös kokoomuksen valtuutettu Tinja Tähtinen.

”Sen jälkeen kun päättäjät ovat tehneet päätökset, jokainen voi alkaa elää kohti uutta ja pelko väistyy siinä kohdin”, hän kannusti nopeaan päätöksentekoon.

Tähtinen oli myös valmis sanomaan heti oman mielipiteensä siitä, millainen malli alakouluverkolla pitäisi tulevaisuudessa olla.

”Se on malli, jossa Huittisissa on kaksi alakoulua. Uusi Lauttakylän koulu ja Sallilan alakoulu, joka on riittävän kaukana keskustasta. Tällä saadaan yli 800 000 euron säästö, jolloin sitä rahaa voidaan käyttää ihmisten muihin tarpeisiin.”

Yleisöstä nostettiin jälleen esiin ajatus alakouluverkon ja varhaiskasvatuksen tilojen tarkastelusta yhteisenä kokonaisuutena.

”Voitaisiinko ne selvittää vielä yhtenä isona kokonaisuutena”, useammassakin puheenvuorossa toivottiin.

Riittävätkö  tilat, jos kaksi koulua loppu?

Katja Leino-Murtojärvi (sdp) esitti toiveen, että päätöksenteossa silmissä olisi muutakin kuin euronkuvat.

”27-28 oppilaan ryhmät, joihin integroidaan 3-5 erityisentuen oppilasta eivät ole tätä päivää”, hän painotti.

Mattila vastasi, että tämä on huomioitu ja niinä vuosina, kun oppilasmäärät ovat suuria, oppilaat on Lauttakylän koulussa jaettu useampiin opetusryhmiin, jolloin ryhmäkoot ovat noin 20.

Antti Heikkilä (ps) penäsi, että keskustelussa pitäisi tietää myös koulujen korjauskustannukset ja huomioida ne.

”Taloudellisista puitteista katsottuna kahden koulun, Lauttakylän ja Sallilan koulun malli ei todellakaan ole se järkevin”, hän totesi.

Lauttakylän koulussa toimii tällä hetkellä viisi tehostetun tuen oppilasryhmää. Laskelmissa niistä kolme on poistumassa vuoteen 2030 mennessä, jolloin tästä vapautuisi tiloja muille ryhmille.

Varhaiskasvatuksessa työskentelevä Heli Laaksonen toi keskustelussa esiin, ettei tuentarve ole vähentymässä, päinvastoin.

”Jos aiemmin ryhmässä oli kaksi tai kolme erityistä tukea tarvitsevaa, on tämän hetken ryhmässäni heitä seitsemän, ja samaa kuulee myös muista yksiköistä. Tuen tarve ei häviä kouluiässä”, hän huomautti.

Johanna Norri totesi ymmärtävänsä, että uusi Lauttakylän koulu halutaan täydelle käytölle, mutta häntä huolestutti, mitä tapahtuu sitten, jos tilanteet yllättäen muuttuvat, ja koulu onkin liian täynnä.

Kaupunginjohtaja Viveka Lanne ei pitänyt kovin todennäköisenä, että syntyvyys yhtäkkiä kääntyisi voimakkaaseen kasvuun ja Huittisissa olisi sen puolesta tarvetta odotettua suuremmalle määrälle oppilaspaikkoja.

Vielä keskiviikon infotilaisuudessa ei ollut tiedossa, mitä mallia sivistysjohtaja tulee sivistysvaliokunnalle esittämään.
Esityslistasta ilmenee, että eilen illalla kokoontunut valiokunta sai eteensä esityksen, että Huittisissa olisi tulevaisuudessa kahden koulun malli. Tieto siitä, mitä mallia valiokunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, ei ehtinyt tämän viikon lehteen.