Huittisten kaupunginvaltuusto oli maanantaina tiukan paikan edessä, kun kokouksessa linjattiin tulevaisuuden alakouluverkosta.
Vielä vähän ennen kokouksen alkua ryhmissä oli paljon eri näkemyksiä parhaasta ratkaisusta, eikä yksimieliseen ratkaisuun päästy kokouksessakaan, mutta suurimmat puolueet keskusta ja kokoomus löysivät kompromissiratkaisun, johon enemmistö valtuutetuista yhtyi.
Valtuuston puheenjohtaja Jouni Isotalo (kok) toivoi jo kokousta avatessaan asiallista keskustelua.
Hannu Haapasalo (kesk) muistutti, että valtuutetut on valittu vastuunkantajiksi kaikkein vaikeimmistakin ratkaisumalleista päätettäessä.
“Tulevaisuuden kouluverkkoa linjatessa meidän pitää pyrkiä palvelutuotannossa tehokkuuteen, laadukkuuteen ja saatavuuteen”, hän nosti esiin.
Haapasalo muistutti, että kouluverkkokeskustelua käydään paitsi lasten vähentymisen vuoksi myös taloudellisista syistä. Mikäli palveluverkkoa ei karsita, se aiheuttaisi kaupungille rahoituspaineita.
“Olen ymmärtänyt, että verojen nostamisesta me emme ketään tykkäisi.”
Haapasalon mukaan keskustan toive on tehdä asiassa pitkäjänteisiä päätöksiä.
“Koulurauhaan sisältyy, että toiminnan taustalla on suunnitelma, johon voi luottaa.”
Paukut seinien sijaan henkilökuntaan
Timo Mattila (kok) totesi, että kouluverkkokeskustelu on vellonut Huittisissa vuosia ja asiassa on vältelty lopullisen ratkaisun tekemistä. Haapasalon tavoin hän penäsi päättäjien päätöksentekovastuun perään.
“Päättäjät kantavat vastuun seurauksista ja elämme sen näköisissä Huittisissa, mihin me olemme päätöksillämme vaikuttaneet”, hän muistutti.
Mattila kertasi, että Huittisissa alakoululaisten määrä tulee vuoteen 2030 mennessä vähentymään noin kolmanneksella.
“Sen vuoksi emme tarvitse nykyistä määrää koulurakennuksia.”
Mattilan mielestä Huittisten olisi syytä panostaa seinien sijaan siihen, että kouluissa on riittävä määrä henkilökuntaa ja opetus kaikille lapsille olisi tasa-arvoista.
“Kahden koulun malli tuo meille noin miljoonan euron säästön. Jos nykyinen kouluverkko halutaan säilyttää, pitää varautua melkoisiin säätöihin muualta tai veronkorotusten tekemiseen.”
Persut kaipasivat laajempia selvityksiä
Niina Immonen (ps) koki, että kaupungin olisi tehtävä enemmän selvityksiä ennen lopullista päätöstä. Immonen penäsi esimerkiksi koulujen perusteellisten peruskorjaussummien perään ja painotti, että myös mahdolliset investointitarpeet tulisi ottaa huomioon.
“Onko järkevää säilyttää heikkokuntoisin ja luopua siitä, mikä on kunnoltaan paras”, hän kyseenalaisti.
Immonen totesi, että myös perussuomalaiset näkevät kouluverkossa selvän tiivistystarpeen, mutta päätöksenteossa tulisi tarkastella laajemmin myös esimerkiksi varhaiskasvatuksen tilatarvetta.
“Oppilaskato tulee koskemaan tulevina vuosina myös yläkoulua ja lukiota. Tätä asiaa tulisi käsitellä suurempana kokonaisuutena.”
Jukka Kivimäki (vas) ilmoitti vasemmistoliiton olevan sivistysvaliokunnan alkuperäisen esityksen kannalla, että Huittisiin jäisi kaksi alakoulua ja Suttilan koulu loppuisi vuonna 2026 ja Sammun koulu 2030.
“Samanlaisia ikäviä päätöksiä tehdään tällä hetkellä Satakunnan kaikissa kunnissa”, hän huomautti.
Mika Stenfors (hupa) totesi, että kun oppilasmäärä vähenee, silloin on ryhdyttävä toimeen. Hänen mielestään Suttilan koulu pitäisi muuttaa kaksiopettajaiseksi ja Sallilan koulu kolmeopettajaiseksi.
Kouluille kaivataan työrauhaa
Katja Leino-Murtojärvi (sdp) toivoi hätiköityjen päätösten sijaan aikalisän ottamista.
“Annetaan kouluille työrauha, jotta nähdään ennen päätöksen tekemistä, miten uusi Lauttakylän koulu soveltuu sille tarkoitettuun käyttöön.”
Leino-Murtojärven mielestä tuntui suorastaan hullulta ajatukselta, että kouluja laitettaisiin nyt kiireellä kiinni ja samaan aikaan kun hyviä koulurakennuksia seisoisi tyhjillään, kaksisarjaiseksi tarkoitetussa Lauttakylän koulussa opetusryhmiä jouduttaisiin jakamaan kolmeen.
“Osa oppilaista tarvitsee pienempää koulua. Osa perheistä on jopa ostanut kodin sen mukaan, että lapsi pääsee pieneen kouluun”, hän huomautti.
Itse Sammun koulussa työskentelevä Leino-Murtojärvi piti parempana ratkaisua, että Lauttakylän kouluun siirtyisivät esikoululaiset.
“Esiopetuksen ja alakoulun yhdistäminen tukee kaikkien oppilaiden kasvua”, hän perusteli.
Myös Leino-Murtojärvi tuki Stenforsin ajatusta Sallilan koulun yhdysluokista.
“Sallilassa yhdellä opettajalla voi olla seitsemän oppilasta ja Lauttakylän koulussa 28. Jos miettii esimerkiksi korjattavia kokeita, niin työmäärä on aivan eri ja kertautuu vuoden mittaan monia kertoja.”
Uudelleenvalmistelu ei saanut suurta kannatusta
Antti Heikkilä (ps) kyseenalaisti, tuleeko huittislaisten lasten ikäluokan koko olemaan tulevaisuudessa edes tällä hetkellä arvioitua 70 lasta.
“Syntyvyys heikkenee yhä edelleen 30- ja 40-luvuilla joten todennäköisesti olemme lähempänä 65 lasta.”
Heikkilä korosti, ettei päätöksiä voida tehdä vain vuoden 2030 tilanne silmällä pitäen ja ajatellen, että sen jälkeen tilanne olisi muuttumaton.
“Ennusteen pitäisi yltää myös vuoden 2030 yli ja meidän pitäisi valmistautua Huittisissa yhden alakoulun malliin.”
Heikkilä esitti Immosen kannattamana, että alakouluverkko siirretään uudelleen valmisteluun. Siirtoa kannatti kahdeksan valtuutettua, kun 27 halusi tehdä päätöksen heti.
Päätöksiä ihmisiä, ei taloutta varten
Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Maija Syrjälä otti rohkeasti kantaa neljän koulun säilyttämisen puolesta.
“Koulujen säilyttäminen on kannatettavaa niin kauan kuin niissä on riittävästi lapsia. Uudessa koulussa on sopivasti tilaa niille lapsille, jotka siellä nyt opiskelevat. Ainoatakaan väistötilaa ei sen takia pitäisi tulla, että koulu lakkautetaan ja kaikki eivät mahdukaan Lauttakylään.”
Mikko Kaunisto (vas) totesi, että keskustelun aikana on puhuttu monenlaisia tietoja.
“Jokainen puhuu omasta näkökulmastaan ja silloin myös tiedot tuntuvat menevän vähän sen mukaan.”
Hän muistutti, että päätökset tehdään ihmisiä, eikä kunnan taloutta varten.
Ilkka Riuttamäki (ps) otti kantaa, että keskustelussa ei tulisi enää nostaa esiin Huittisten ja Vampulan kuntaliitoksen aikaisia asioita, eikä eritellä Huittista ja Vampulaa, sillä on olemassa vain yksi Huittinen.
“Pidän outona, että suljetaan hyvä koulu ja pidetään sellaisia, mitkä pitää korjata”, hän lisäsi.
Monen äänestyksen lopputulos
Valtuutetut äänestivät lopullisesta mallista useamman kerran.
Ensimmäisessä äänestyksessä vastakkain olivat Heikkilän esitys, että Huittinen siirtyy kahden koulun malliin, jossa säilyvät koulut ovat Lauttakylän koulu ja Sammun koulu sekä Kivimäen sivistysvaliokunnan alkuperäistä esitystä vastaava esitys, että Huittisissa siirrytään kahden koulun malliin, jossa Lauttakylän koulu ja Sallilan koulu säilyvät, Suttilassa toiminta päättyy vuonna 2026 ja Sammussa 2030.
Tämän äänestyksen voitti Kivimäen esitys.
Seuraavassa esityksessä vastakkain olivat Kivimäen esitys ja Haapasalon esitys, joka oli muuten samanlainen kuin Kivimäen, mutta Suttilan koululle annettiin lisäaikaa vuoteen 2028 asti.
Haapasalon esitys voitti tämän äänestyksen.
Lopullisessa äänestyksessä vastakkain olivat Haapasalon esitys ja kaupunginhallituksen esitys, että Huittisissa jatketaan neljän koulun mallilla ja asiaa käsitellään seuraavan kerran vuonna 2028.
Haapasalon esitys voitti viimeisen äänestyksen äänin 13-22.
Näin ollen Suttilan koulun toiminta loppuu 1.8.2028 ja Sammun koulun 1.8.2030.
