Omavaraisuus kiinnostaa yhä useampia – hyötykasvit trendaavat kotipuutarhoissa

Itse kasvatetut potut ovat tietysti parhaita. Merja Kalliosalon sylissä olevat siemenperunat odottavat istuttamista.

Kevät on tänä vuonna vitkutellut, ja ottanut takapakkia useampaankin otteeseen.

Se on viivästyttänyt puutarhatöihin pääsyä, joihin monilla ovat sormet syyhynneet jo monta viikkoa.

”Talvi oli pitkä. Minullakin jäi syksyltä sellaisia hommia tekemättä, jotka pitää nyt tehdä.

Tämä tietää myös sesongin tiivistymistä tällä alalla. Sitä täytyy mennä hetken aikaa pää kolmantena jalkana”, selvittää Merja Kalliosalo Viherrakennus Rosalin Oy:sta Sastamalasta.

Erityisen trendaavia tällä hetkellä ovat hyötykasvit.

”Ihmisillä on innostus hyötykasvien kasvattamiseen ja hyödyntämiseen, niitä kysellään paljon”, Kalliosalo mainitsee.

Omenapuut menestyvät hyvin Suomen ilmastossa. Kuvituskuva: Alueviestin arkisto

Paluuta ovat tehneet tutut marjapensaat ja hedelmäpuut.

Omenapuut, jotka menestyvät oikealla hoidolla hyvin Suomen olosuhteissa, kiinnostavat hedelmäpuista eniten.

”Toki siihen kuluu aikaa, ennen kuin taimesta kasvaa satoa tuottava puu.”

Tutut suomalaiset juureksetkin itse kasvatettuina löytyvät yhä useamman kodin ruokapöydästä.

”Perunanistutus on myös uudessa nousussa, niitähän voi kasvattaa pienen sadon pienelläkin pihalla – tai vaikka parvekkeella maistiaisiksi esimerkiksi laatikossa – ja toki omat porkkanatkin saa kasvamaan melko vaivattomasti”, vinkkaa puutarha-alan ammattilainen.

”Lisäksi erilaiset yrtit ja maustekasvit ovat suosittuja.”

Kasvimaiden multiin voi istuttaa vaikka mitä. Lapsetkin usein osallistuvat mielellään puutarhahommiin.
                                                                                                                                                                                    Mansikat ja tietysti kaikki muut perinteisen kesän herkut kuten kurkut, tomaatit ja salaatit pitävät edelleen pintansa kotipuurarhureiden keskuudessa.

”Salaatinviljely onnistuu mainiosti aloittelijaltakin. Se on helppo kylvää, ja jos kylvää parin viikon välein lisää siemeniä, saa tuoretta salaattia koko kesän”, tietää Kalliosalo.

Itse kasvatetun sadon lisäksi pihalla puuhaileminen puutarha-askareiden äärellä lisää hyvinvointia.

”Se tekee hyvää kropalle ja pääkopalle. Siinä tulee hyötyliikuntaa ihan huomaamatta, ja mielialakin nousee”, kiteyttää Kalliokoski.

”Ihmiset kaipaavat puuhastelua ja konkreettista käsillä tekemistä. Tietysti on hienoa myös päästä maistelemaan työnsä tuloksia”, hän lisää.

Mitä jos saisi sipulisatoa omasta maasta?

”Puutarhanhoitoon saa usein myös lapset ja nuoret innostumaan mukaan, ja samalla pois ruutujen äärestä. Se on mukavaa yhteistä tekemistä. Ja onhan ulkona touhuaminen toki parempi vaihtoehto pelkälle sohvalla istumiselle. Huvia ja hyötyä samalla kertaa.”

Muiden seikkojen lisäksi elintarvikkeiden hintojen nousu on yksi syy hyötykasvi-innostuksen voimakkaaseen kasvuun.

”Hinnat ovat nousseet niin reippaasti, että kotikasvatus on senkin takia suositumpaa kuin aiemmin”, Kalliosalo pohtii.

Omavaraisuus siinä määrin kuin se on mahdollista kiinnostaa yhä useampia.
”Siihen on nyt maailman tilanteiden vuoksi havahduttu, ja pidän sitä hyvänä kehityssuuntana.”

Orvokit ovat suosittuja kesäkukkia. Ne ovat kestäviä, helppohoitoisia ja kukkivat oikein hoidettuna koko kesän. Väreissäkin riittää valinnanvaraa.

Hyötykasvien lisäksi pihat ja parvekkeet halutaan saada myös kukkimaan.

”Vanha kunnon orvokki on ikisuosikki. Se on kestävä ja helppohoitoinen, ja sen voi saada kukkimaan koko kesän, kunhan muistaa oikeat niksit”, toteaa Kalliosalo.

Paluuta tekevät vahvasti suomalaisiin sydämiin juurtuneet, ”mummolasta tutut” kukat, joita nyt halutaan omia pihoja ja parvekkeita koristamaan.

”Pelargoniat ovat hyvin haluttuja. Ne ovat hyviä ja kestäviä – samoin samettiruusut.”

Ohjeita ja neuvoja saa alan ammattilaisilta.

”Kannattaa rohkeasti kysyä, jos jokin askarruttaa”, Kalliokoski rohkaisee kotipuutarhureita.

Pelargoniat ikkunalla
Pelargoniat koristavat monia koteja. Kuvituskuva: Alueviestin arkisto