Upeista valokuvistaan tunnettu Reijo Keskikiikonen antaa pari valokuvausvinkkiä ja paljastaa mieluisimmat otoksensa

1. Kuka olet?

Olen Reijo Keskikiikonen, 63- vuotias tyrvääläinen ja asun avopuolisoni Annelin kanssa omakotitalossa. Minulla on yksi aikuinen poika. Syntynyt olen Kiikoisissa. Ammatiltani olen sähköteknikko. Työskentelen Telilän Sähkötyössä sähkö- ja valaistussuunnittelijana, sekä työnjohtotehtävissä. Harrastan valokuvausta ja kesäisin museoautoilua.

2. Olet taitava valokuvaaja, ja otoksesi keräävät paljon positiivista palautetta ja tuovat iloa katsojille. Miten kauan olet valokuvannut?

Ensimmäisen kamerani, Agfamatic 200, ostin Keskuskuvasta 1977 keväällä, jolloin ostin myös diafilmiä. Aloin siis heti kuvaamaan diafilmille. Innostuin kuvaamisesta ja noin vuoden päästä hankin käytetyn järjestelmäkameran. Sen jälkeen on kamerakalustoni uusiutunut ja digitekniikkaan siirryin 2005.

3. Mitä kuvaat mieluiten ja millainen on kamerakalustosi?

Varsinaisesti minulla ei ole lempiaihetta, vaan kuvaan monipuolisesti eri aiheita. Luonnonilmiöt ovat usein mielenkiintoisia kuvausaiheita, samoin maisemat. Moottoriurheilua olen kuvannut lähes 40 vuotta ja aikoinaan kuvasin myös Vauhdin Maailmaan ja Hanaa-lehteen.
Kuvaan järkkärillä ja dronella.

4. Millaiset kuvat ovat haastavimpia ottaa?
Haastavampia ovat makrokuvat, jossa suurennus on 1-5 kertainen ja terävyysalue millin kymmenyksiä.

5. Kuvistasi paljastuu usein uusia näkökulmia esimerkiksi Sastamalasta kaupunkina. Mistä ammennat kuvausideoitasi ?

Mietin usein etukäteen kohteet ja selvittelen esimerkiksi valon suunnan. Valintoihin vaikuttaa vuoden- ja vuorokauden aika, sekä säätila. Tosin dronekuvauksissa noin 120 m korkeudesta paljastuu usein mielenkiintoisia kohteita ja kuvakulmia vähän kuin yllätyksenäkin.

6. Varmasti vaikea valinta, mutta mitkä ovat omasta mielestäsi kolme parasta kuvaasi?
Valinta on tosi vaikea. Kuvan hyvyyteen vaikuttavat niin monet seikat. Selkeästi merkittävin ja kuuluisin kuvani on kuva Jyväskylän Suurajoista vuodelta 1987. Olin kuvaamassa erikoiskokeella 27 ja silloin vielä maailmalla tuntematon rallikuski Tommi Mäkinen kaatoi Lanciansa nokan kautta ympäri ja keskeytti. Sain siitä tilanteesta kuvasarjan ja yhdessä kuvassa auto on täysin vatupassissa perä kohti taivasta ja kylki minua kohti. Tommi ajoi N-ryhmässä ja oli sensaatiomaisesti toisena ennen tuota tapahtumaa. Tämä oli lisäksi Tommin eka MM-tason ralli. Kuvasarja julkaistiin Vauhdin Maailmassa ja sieltä maailman tunnetuin englantilainen rallitoimittaja Martin Holmes bongasi tuon pystykuvan. Hän julkaisi sen rallin vuosikirjassa World Rallying 10 1987-1988. Kuten tiedämme, Tommista tuli sitten myöhemmin rallin nelinkertainen maailmanmestari. Tuon ottamani kuvan arvostus sen myötä kasvoi ja se on julkaistu useissa eri medioissa vuosien varrella.

Reijo Keskikiikosen kuuluisin kuva on vuodelta 1987. Alueviesti julkaisee kuvasta vesileimalla varustetun version, sillä kuvaa on jaettu vuosien mittaan lukemattomia kertoja luvatta.

Toiseksi kuvaksi valitsin dronella vuonna 2020 otetun kuvan Tampereella Satakunnan sillan ympäristöstä. Kuva on hyvä ja sävykäs yhdistelmä luonnonvaloa ja keinovaloa. Kuvasta tekee merkittävän usein myös hetkeen liittyvä muisto. Tässä kuvassa se on kiva ilta rakkaani kanssa Tampereella.


Kolmanneksi valitsin myös vuonna 2020 otetun kuvan routareikä -pilkkikilpailusta. Pienenä protestina yleisesti teiden heikkoon kuntoon järjestimme Telilän työporukalla ko “kilpailun”. Suunnittelimme yhdessä toteutuksen ja osallistujat hommasivat rekvisiitan. Sitten vaan aloimme työpäivän päätyttyä “pilkkimään”, pilkkireijät olivat jo valmiina meitä odottamassa. Minä hoidin kuvaukset. Voitte vaan arvata, että meillä kaikilla oli tosi hauskaa, eikä ohiajavissa autoissakaan näkynyt mutruisia naamoja. Tämä tempaus mukavien työkavereiden kanssa jää hienoksi muistoksi, kun tämän vuoden jälkeen siirryn eläkkeelle päätyöstäni.

7. Drone on tuonut paljon uusia mahdollisuuksia valokuvaukseen. Onko sinulta mahdollista tilata “ilmakuva” vaikka oman kodin pihapiiristä?

Olen kuvannut sivutoimisesti noin 30 vuotta ammatinharjoittajana. Olen myynyt kuviani eri tarkoituksiin kunnille, yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille jo pitkään. Dronekuvausta olen tehnyt noin neljä vuotta. Olen sillä sekä järkkärillä kuvannut tilauksesta rakennuksia myös yksityisasiakkaille, eli toki otan vastaan kohteiden kuvauksia.

Kuvauksen hinta määräytyy tapauskohtaisesti. Juhlatilaisuuksia, esimerkiksi häitä tai hautajaisia, en kuvaa.

8. Sastamala on kaunis kaupunki, ja monia harrastelijakuvaajia inspiroi vesistö, kirkot ja luonto. Anna joku sommittelu-/kuvausvinkki perus kännykkäkuvaajalle.

Kuvatessa esimerkiksi ihmistä, mene riittävän lähelle ja mieti, kumpi sopii tilanteeseen paremmin, pysty- vai vaakakuva. Tarkenna kohteeseen ja valota oikein. Valon suunta ja laatu sekä tausta ovat tärkeä osa kuvaa. Maisemakuviin pätee samat säännöt.

9. Teköäly on tullut osaksi valokuvaustakin. Innostaako sen tuomat mahdollisuudet sinua?

Olen perinteisen manipuloimattoman kuvan harrastaja. Tuo tekoäly on oma maailmansa ja sinänsä ihan ok lisä kuvaukseen. Tosin oikean kuvan erottaminen tekoälyllä luodusta kuvasta on vaikeaa ja katsoja ei aina voi tietää, että kuva ei ole todellinen. En ole kuitenkaan itse vielä siihen innostunut. Ehkä myöhemmin.

10. Terveisesi Sastamalan kuntapäättäjille:

Sastamalassa on paljon hienoja kohteita, esimerkiksi luontoa, vesistöä ja rakennuksia, ja niiden markkinointiin pitäisi panostaa kunnolla. Se lisäisi muuttohalukkuutta tänne, eikä täältä pois. Piristäisi myös matkailua ja siten myös toisi euroja yritysten kassaan.