Laitumelle lasku syntyi yhteistyössä – ”Näin suurta tapahtumaa ei järjestetä yksin”

Aki Mikkola ja Päivi Paija Talonpoikaismuseo Yli-Kirran pihakaivolla.

Riemukas tapa laskeutua kesänviettoon oli osallistua Punkalaitumella ensimmäistä kertaa järjestettyyn Laitumelle lasku-tapahtumaan. Tilaisuus oli monen eri toimijan yhdessä ideoima monipuolinen tempaus – kokoelma erilaisia tapahtumia.

”Näin suurta tapahtumaa ei järjestetä yksin, eri yhdistyksiä innostettiin mukaan”, tapahtuman ”emäntä”, Punkalaitumen kunnan hyvinvointisuunnittelija Päivi Paija kertoi.

Punkalaitumen kunta ja aktiiviset yhdistykset yhdistivät voimansa.

Pomppulinnassa pomppiminen kiinnosti kolmevuotiasta Taimia. ”Aiomme myös mennä kuuntelemaan lasten rokkibändiä. Mukava keli sattui tälle päivälle”, totesi Taimin äiti Mari Pohjala.

Pienelle paikkakunnalle haluttiin saada vipinää – ja sitä myös saatiin.

”Ajattelin, että tänne pitää saada jotakin positiivista meininkiä. Olen itse maalaistalosta kotoisin, ja lehmät laskettiin aina kesän alussa laitumelle – siitä se idea lähti syntymään”, Paija selvitti.

”Tapahtuman nimi viittaa myös kunnan nimeen. Punkalaidun – laidun.”

Alunperin yksipäiväiseksi suunniteltu tapahtuma paisui kaksipäiväiseksi, kun ideointi pääsi kunnolla vauhtiin.

Ja yleisölle tarjottiinkin elämyksiä niin monipuolisella kattauksella, että varmasti jokaiselle löytyi jotakin kiinnostavaa.

Elina Poutala oli saanut tiedon tapahtumasta paikallislehdestä ja Facebookista. Kaksivuotias Paavo aikoi pomppulinnassa pomppimisen lisäksi syödä jäätelöä.

Liikkeelle Laitumelle lasku lähti jo perjantaina 17.5., jolloin kouluilla järjestettiin kulttuurielämyksiä.

”Ajattelimme, että tavoitamme lapsia ja nuoria parhaiten koulun kautta”, perusteli Päivi Paija.

Pohjoisseudun koulun ja Keskuskoulun oppilaiden teatteriesityksen lisäksi myös Yhteiskoulu ja lukio tarjoilivat kulttuurinnälkäisille teatteriesityksiä.

Ikäihmisetkin huomioitiin – hoivakodeilla oli avoimet ovet.

Ja perjantai-illan tullen Kivirannan uimarannalla oli mahdollisuus heittää talviturkki menemään.

Santeri Paavolainen ajeli lokariautolla tarkkaavaisena.

Lauantaina 18.5. lapset pääsivät huristelemaan liikennepuistossa ja pomppimaan pomppulinnassa K-Supermarket Pourun parkkipaikalla.

Liikennepuistoa piti yrittäjä Oskari Kalliokoski yhdessä tyttärensä Ainon kanssa.
”Tätä kautta lapset saavat ajotuntumaa ja tutustuvat liikennemerkkeihin”, tapahtumissa eri puolella Suomea kiertävää lasten liikennepuistoa pitävä Oskari Kalliokoski tuumasi.

Aino ja Oskari Kalliokoski huolehtivat turvallisuudesta liikennepuistossa. Aino luovutti lopuksi kuskeille ajokortin.

Punkalaitumen MLL tarjosi liikennepuiston, joten lapset pääsivät huristelemaan lokariautoilla veloituksetta.

Punkalaitumen ylpeydenaiheen – Talonpoikaismuseo Yli-Kirran ovet olivat avoimina niin ikään lauantaina, ja siellä järjestettiin myös opastettuja kierroksia.

”Jos haluaa tutustua aitoon 1800-luvun elämään ja rakennuksiin, tämä on hyvä kohde. Ja koko perheen juttu”, oppaana museolla toimiva Punkalaitumen Museo- ja kotiseutuyhdistys ry:n hallituksen sihteeri Aki Mikkola mainitsi.

Stella ja Santeri Paavolainen huristelivat kumpikin useamman kierroksen liikennepuistossa. ”Ei tullut yhtään kolaria. Kyllä lapset niin hyvin ajoivat, että tarjoan siitä hyvästä jätskit”, päätti sisarusten mummu Kyllikki Lähdeniemi.

Laitumelle lasku-tapahtumassa pääsi erilaisten kulttuurikokemusten ja musiikkiesitysten kautta lämpimään ja yhteisölliseen tunnelmaan. Huomioitu oli sekä aikuiset että lapset.

Suomalaiseen käsityöläisperinteeseen, kuten riukuaidan tekoon oli mahdollisuus tutustua Vähä-Pourun maatilan pihapiirissä.

Punkalaitumen kirkossa oli opastettuja kierroksia iltapäivällä – ja iltasella Sarkinrannan puistossa pääsi fiilistelemään toisenlaisissa tunnelmissa.

Ohjelmaan kuului Martti ”Paljasjalka-Masa” Heikkilän tarinointia ja kuplettien laulamista.

Paljasjalkajuoksukin juostiin – ja illan päätteeksi oli vielä tanssit kunnon harmonikkamusiikin tahdissa.

Tuula Perälä ja Kalle Syrjälä herkuttelivat museolla juuri leivotuilla pullilla. Kumpikin on ollut Yli-Kirralla talkooapuna. ”Kai se tää vanha miljöö kiinnostaa, jotain muutaman sata kertaa olen täällä ollut”, laskeskeli Kalle Syrjälä. ”Minä osaan karstata ja kehrätä, sitä hommaa olen tehnyt täälläkin”, kertoi Tuula Perälä.

Katso tästä lisää kuvia:

Taimi näytti mallia, kuinka pompitaan.
Liikennemerkkejä on hyvä tunnistaa jo pienestä pitäen.
Stella käänteli rattia varmoin ottein.
Anneli Paija on leiponut talonpoikaismuseon pullat jo viisitoista vuotta.
Menneen ajan lumoa talonpoikaismuseolla.
Vilinää oli koko kylällä tapahtumapäivänä.
Museomiljöö on ikkuna kulttuuriin ja historiaan.