Suodenniemi on kaukana, ei sinne tule oikein lähdettyä, Sastamalan ”takakylään”. Näin kai jotkut ajattelevat. Sinne kannattaisi kuitenkin ehdottomasti lähteä ja kokea tämäkin rikas osa laajaa Sastamalaa.

Komea ilotulitus koettiin 2006 vuoden lopulla, kun Suodenniemi liittyi tuolloin silloiseen Vammalaan. Pimeä joulukuinen ilta valaistui kun raketit valaisivat kunnan keskustaa vuoden vaihtuessa. Vammala toivotti kunnan mukaan yhteiselle matkalle, joka jo kolmisen vuotta myöhemmin vei molemmat uudesti syntyneeseen Sastamalaan.

Härkää sarvista ja rattiin. Vammalasta mukava kesäinen maaseutumainen ajoreitti Suodenniemelle vie esimerkiksi Kiikoisten kautta ja paluu vaikka meijerikunta Mouhijärven kautta takaisin. Myös Putajan kautta Suodenniemelle pääsee, ja tällä reitillä on muun muassa idyllinen vanha kivisilta ja koski.

Koko päivä kannattaa retkeen varata, varsinkin jos haluaa pysähdellä ja käydä vaikka 4,2 kilomterin pituisella Lahdenperän luontopolulla ja Pirulanvuoren komealla näkötornilla katselumielellä. Saapa Kiikoisten reittiä kulkien poiketa Porinkin puolella, kun Lavian keskusta osuu sopivasti tälle reitille.

Nyt ei ole pimeä eikä raketit räisky, aurinko porottaa toukokuun puolivälin tienoilla pilvettömältä taivaalta lahjakkaasti, kun kaasujalka kuljettaa Laviasta kohti Pirulanvuorta ohittaen matkalla Huuhkajavuoren vanhan tanssipaikan. Pirulanvuorella on tarkoitus viettää pisempikin tovi katsellen Suomalaisen eurokolikon takapuoleen kuvattua Suodenniemi-maisemaa. Joutsenia ei nyt tornista näy, mutta euron kolikossa ne ilmavasti maisemassa lentävät.

Näkymä tornista on komea, täältä näkee Poriin asti, ainakin Lavian Poriin. Vilvoittava raikas tuuli puhaltaa miedosti Miekkajärven, Palojärven ja Lavijärven maisemaa ihaillessa. Metsää Suomessa riittää, niin täälläkin, jopa silmän kantamattomiin.

Kaukana siintää myös Suodenniemen tuulivoimalan siivet, niitä kohden jatkamme seuraavaksi, kunhan portaat alas on uskallettu varoen tulla. Tornilta alkaa myös 10 kilometrin viitoin opastettu patikkareitti seudun useita järviä halkoen.

Matkalla kannattaa ehdottomasti käydä myös Suodenniemen vanhalla kirkonpaikalla ja hautausmaalla Laviantien ja Kirkkolahdentien risteyksessä. Mäellä seisoo myös kivi, jossa kerrotaan Suodenniemen ensimmäisen kirkon nousseen tälle paikalle 1685. Vanhat hautakivet kertovat monta tarinaa, murhattukin täällä on joku muinoin. Tieto on kaiverrettu jopa hautakiveen.

Suodenniemen keskusta näyttää parastaan kesän kynnyksellä, rauhallista ja vihreää on. Uimaranta ja kesäteatterialue on vasta heräilemässä kesään. Poikkeamme uuteen Suodenniemen urheilutaloon, siellä on myös kirjasto, jonne pääseen kirjastokortilla ja koodilla sisään asti. Isosta sisäikkunasta näkee urheilusalin puolelle, siellä nuoret pelaavat sulkapalloa.

Täältä matka jatkuu sulavasti ydinkeskustaan ja kirkolle. Ei näy kanttori Piiparista pappatunturilla ajamassa, niin kuin Yle TV2:n muinaisessa maalaiskomediassa kirkonseudulla tapahtui. Kukkia haudoille täälläkin laitetaan niin kuin keväällä jokaisessa kylässä ja kaupungissa.

Meidän tie vie museon, tuulimyllyn ja Kirkkojärven ihailun jälkeen Sävintien suuntaan. Siellä on Lahdenperän luontopolku Sävintieltä Lemmetynperäntien suuntaan ajellessa. Taipaleen takaa alkupiste polulle löytyy. Ennen patikointia eväitä täytyy maistellen ja juoda, että jaksaa. Reilun neljän kilometrin taival on vaihtelevaa ja rauhoittavaa metsäistä kalliomaastoa.

Jaloissa päivän tapahtumat alkavat jo tuntua patikoinnin päätyttyä, eiköhän huilita hetki ja lähdetä Mouhijärven suuntaan. Mätikköjärven kuntoportaat tulee palatessa Mouhijärvellä myös testattua. Portaiden yläpäässä on mukava hetken istahtaa järvimaisemaa ihaillen ennen 165 alasvievää porrasta.

Keväisellä rannalla nuoripari suutelee maassa maaten, enpä taida häiritä heitä, vaikka mieli tekisi käydä kokeilemassa veden lämpö sekä katsomassa olisiko haikara jo tullut näihin rantamaisemiin. Pari vuotta sitten harmaahaikara seisoskeli tyynenä keväisellä laiturilla, puoliso kai silläkin silloin mielessä.

Teksti ja kuvat: Hannu Moilanen