Hengitän syvään kirkonmäellä leijailevaa ihanaa tervan tuoksua.
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko seisoo paikallaan yhtä majesteetillisena kuin aina ennenkin, mutta katolla näyttää tapahtuvan jotakin.
Nosturin korissa on kaksi miestä pitkävartisten harjojen kanssa.
Kattopaanujen on aika saada uusi tervaus pintaan.
”Paanukatto tulisi tervata viiden vuoden välein, samalla paanujen kunto voidaan tarkistaa, ja tehdä tarvittaessa korjauksia. Täällä ei ole korjattavaa. Kirkon katto on aika uusi ja hyvässä kunnossa”, kertoo urakkaa johtava yrittäjä Esko Puhto.
”Eteläpuolen katto on aina lujemmalla, kun siihen paistaa enemmän aurinko.”
Säiden armoilla ovat työmiehetkin.
Muitakin “työsuhde-etuja” on – nimittäin tervaisiksikin he tulevat – siltä ei täysin pysty välttymään.
Kuten tulee nosturin korikin, vaikka se onkin suojattu suuremmilta roiskeilta.
”Kuumilla ilmoilla keskipäivällä pidetään tarvittaessa taukoa. Aloitimme kirkon pohjoispuolelta, joka on varjossa”, selostaa Puhto.
”Etelän puolella voi työskennellä illemmalla, kun aurinko kääntyy”, hän lisää.
Tervaaminen on vanha, hyväksi todettu menetelmä puun käsittelemiseksi.
”Paanukatto kestää ja säilyy hyvänä, kunhan sitä hoidetaan tervaamalla säännöllisesti. Tämä terva, mitä me käytämme täällä on Saarijärvellä tehtyä – se on valmistettu hiekkakankaalla moreenipitoisessa maassa kasvaneiden mäntyjen kannoista.”
Kirkon katon tervaukselle Esko Puhto on varannut aikaa kaksi viikkoa.
Säät tietysti vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti urakka on valmis.
Aurinkoisia päiviä on riittänyt, ja urakka on edennyt mukavaan tahtiin.
Sateella työtä ei voi tehdä, sillä paanujen pitää olla kuivia ennen kuin niitä aletaan tervaamaan.
”Tervausten lisäksi teen myös paanu- ja pärekattojen korjauksia”, harvinaisen käsityöläisalan ammattikuntaa edustava mies kertoo. Harvinaisuudestaan huolimatta alalla on Suomessa omat tekijänsä.
”Muutama porukka on, jotka näitä hommia tekevät. Tähän ei ole mitään kouluja, joten oppi tulee vanhoilta mestareilta, ja työn tekemisen kautta. Oma oppi-isäni oli alalla kuuluisa pohjanmaalainen Erkki Hiipakka.”
Kirkon katolla hääräävät miehet ovat herättäneet myös uteliaisuutta.
”Kyllä tässä muutamia ihmisiä on käynyt meitä ihmettelemässä. Tervantuoksu tuo monelle muistoja mieleen. Vanhemmat ihmiset muistelevat, kuinka ennen vanhaan tervattiin veneitä ja suksia.”
Esko Puhto ahkeroi katon kimpussa parhaillaan Antti Kanervalan kanssa.
Lisämiehitystä odotellaan paikalle.
”Kunhan Jyri Kujala saa jyvät pellolle, meille tulee lisävoimia.”
