Mitä tehdä lasten ja nuorten heikkenevälle lukutaidolle? Miten saada heidät kiinnostumaan kirjoista? Siinäpä pulma, joka koskettaa koko Suomea.
Sastamalassa haasteeseen on vastattu Suomen Kirjainstituutin säätiön ja Sastamalan kaupungin tiiviillä yhteistyöllä. Konstit lukuinnostuksen nostattamiseen ovat herättäneet paljon myönteistä huomiota.
”Olennaista on lähestyä kirjallisuutta ja lukemista toiminnallisuuden ja leikillisyyden kautta”, kirjainstituutin intendentti Mari Immonen sanoo.
Uusia tulokulmia on hiottu instituutin ja Pukstaavin henkilökunnan räätälöimissä Mysteerikerhoissa, jotka tavoittavat suuren joukon alakoululaisia lukuvuoden aikana.
”Luodaan omia satuhahmoja, sarjakuvia ja tekstejä, pelataan kirjallisuusteemaisia pakopelejä sekä tietysti luetaan ja kuunnellaan tarinoita”, valaisee Immonen kerhojen sisältöä.
Tiivistetysti: toiminnan tavoitteena on madaltaa lasten kynnystä sujahtaa kirjojen maailmaan, osallistaa ja rohkaista luovuuteen sanataiteen parissa.
Alakouluikäisille suunnattujen kerhojen toteutuksessa kerho-ohjaajan rooli on erityisen tärkeä, Immonen sanoo. Se, miten lapset sisällöt kokevat, riippuu paljon vuorovaikutuksen onnistumisesta.
”Mysteeri-sana kerhon nimessä nostaa odotuksia. Kerhoissa voi tapahtumia mitä vaan, ja lapset saavat vaikuttaa sisältöön, vaikka kirjallisuuskasvatus on siellä taustalla”, Mysteerikerhoja Sastamalassa ohjaava Emilia Ala-Mononen kertoo.
Mysteerikerhoissa lapset oppivat, että kirjat ovat usein hauskoja, jännittäviä ja yllätyksellisiä.
”Osa jännitystä on, että en koskaan kerro etukäteen, mitä seuraavalla kerhokerralla tapahtuu. Meillä vain mielikuvitus on rajana”, Ala-Monen naurahtaa.
Tänä keväänä Häijään, Kiikan, Muistolan, Pehulan ja Toukolan kouluissa järjestetyissä kerhoissa on tutustuttu suositun lastenrunoilija Kirsi Kunnaksen tuotantoon ja kirjoitettu omia runoja. Lasten runot on julkaistu osana kaupungin liikuntapalveluiden ja varhaiskasvatuksen yhdessä toteuttamaa Sastamala-seikkailua.
”Oli aivan mahtavaa, kun eräs kerholainen totesi runojen kirjoittamisesta: Aikuiset ovat niin tylsiä, että meidän lasten on tämä tehtävä”, Ala-Mononen tuumaa.
Mysteerikerhojen rahoitus haetaan vuosittain Aluehallintovirastolta ja Opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja toiminta on osa Harrastamisen Suomen mallia.
Sastamalassa mallia on toteutettu onnistuneesti eri toimijoiden yhteistyöllä, ja se on tarjonnut maantieteellisesti laajan kunnan eri kouluilla harrastusmahdollisuuksia yhteensä sadoille lapsille.
”Kaupungin koko kerhopaletti on liikuntapalveluiden hallinnoimaa ja me teemme oman osamme. Yhteistyö on ollut todella toimivaa”, Immonen ja Ala-Mononen kiittelevät.
Kulttuurisisältöisiä kerhoja on Suomessa ylipäänsä aika vähän, Immonen toteaa. ”Olemme miettineet kerhomallin konseptointia, jotta toimintaa voisi levittää muuallekin.”
”Iloksemme malli on herättänyt valtakunnallisesti kiinnostusta. Meillä on valmis sapluuna, jota kenen tahansa on helppo toteuttaa, jatkaa ja varioida.”
Immosen mukaan Sastamalassa on jo pitkään tehty eri toimijoiden kanssa ansiokasta kirjallisuuskasvatustyötä ja kehitetty monenlaisia toimenpiteitä varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisten lasten lukemisen tukemiseksi.
Parhaillaan Suomen kirjainstituutin säätiö ja kaupungin sivistyspalvelut koordinoivat Sastamalan lukemisen mallia, jonka tavoitteena on tuoda paikkakunnalla tehty lukutaitotyö ja hyvät käytänteet entistä näkyvämmäksi.
”Viemme osaltamme eteenpäin Kansallisen lukutaitostrategian tavoitteita. Opetus- ja kulttuuriministeriö näkee lasten lukutaidon tukemisen erittäin tärkeänä”, Immonen lisää.
