Museotasoinen Sydän Sastamalassa – Keräilijän 70 vuotta-näyttely Sammaljoella – ”En kyllästy taiteeseen koskaan”

Aulis Ylönen ja ”Rehvakas poika”-maalaus. Taustalla näkyy myös muita Emil Danielssonin teoksia.

Kiinnostava läpileikkaus maamme tunnetuimpien taiteilijoiden tuotantoon – ja samalla uteliaisuutta herättävä polku paikallishistoriaan avautuu Sammaljoen koulun kesän taidenäyttelyssä.

Sydän Sastamalassa – Keräilijän 70 vuotta-nimeä kantava näyttely tuo yleisön nähtäville merkittäviä taideaarteita ja suuria harvinaisuuksia.

Taidekeräilijä Aulis Ylösellä on 70 vuotta ikää mittarissa, ja hän juhlistaa sitä parhaiten tarjoamalla yleisölle upean taide-elämyksen Galleria Akselin tämän kesäisen Sammaljoen koululla pidettävän näyttelyn kautta.

Kaapo Wirtasen maalauksessa on taidokkaasti saatu vangittua kesän pehmeä auringonvalo.

Ylöselle taide on intohimo – vuosien varrella hän on saanut kerättyä vaikuttavan, yli 500 teosta käsittävän paikallistaiteen kokoelman. Tästä kokoelmasta Sammaljoella on esillä tänä kesänä yli sata teosta.

Näyttelyn töitä yhdistää se, että kaikilla taiteilijoilla on ollut erityinen side Sastamalan alueeseen.

”Kaikki taiteilijat ovat joko syntyneet tai asuneet täällä”, Aulis Ylönen selvittää.

Taiteen keräily on hänelle rakas harrastus, mutta ihan yksinkertainen laji se ei ole.

”En tiennyt, mihin ryhdyin, kun rupesin keräämään taidetta. Muutaman väärennöksenkin olen joutunut vuosien aikana heittämään roskiin”, myöntää Ylönen hymyillen.

Emil Danielssonin maalaama ”Punkan talo” on ollut oikeasti olemassa.

Mies on oppinut taiteen suhteen hyvin tarkkasilmäiseksi – ja hänellä on hyvät kontaktit ja rutkasti kokemusta, joten huijatuksi hän tuskin enää tulee.

”Nykyään osaan erottaa kyllä väärennökset aika lailla sataprosenttisesti”, Ylönen ajattelee, ja kertoo, että alalla saa olla tarkkana. Taidetta on väärennetty aina – ja sitä tapahtuu yhä.

Taide on Ylöselle kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkä sijoituskohde.

Hänellä on taiteeseen aivan erityinen suhde, ja hän tuntuu arvostavan erityisellä tavalla paikallisia taitelijoita.

Tällaiselta meno näytti ennen vanhaan Vammalan torilla. Taideteos on Paavo Hakalan käsialaa.

Aulis Ylöstä kiinnostaa taiteilijoissa koko heidän tarinansa – elämäkaarensa, tapansa työskennellä, tekniikkansa – ja se, että töissä näkyy aina jotakin myös taiteilijan sisimmästä.

Toiset taiteilijat ovat rohkeampia paljastamaan jotakin sielustaan töidensä kautta – toiset ehkä arempia.

Jotakin itsestään jokainen taiteilija aina kuitenkin töidensä kautta paljastaa – vaikka ei aina itse sitä tiedostaisikaan.
Ylösen harjaantunut silmä on tottunut tulkitsemaan töistä erilaisia vaiheita.

”Olen oppinut, että ei pidä ostaa pelkällä nimellä. Taiteilijoilla on erilaisia teoksia ja erilaisia kausia”, hän tietää.

Esillä on Rudolf Koivun harvinaisia öljyvärimaalauksia.

Jokaisen taiteilijan töille on varattu näyttelyssä oma tilansa – pääasiassa kokonainen huone tai vähintään seinä.

Yksi yllättävistä seikoista on se, että satukirjojen kuvituksista ja herkistä piirroksistaan tunnetun Rudolf Koivun tuotantoon kuului myös öljyvärimaalauksia.

Koivun öljyvärimaalaukset ovat paljon pelkistetympiä kuin hänen piirroksensa.

Tyyli on toisenlainen – reippaat, jopa malttamattomat siveltimenvedot ovat ikuistaneet kankaalle maisemia, jotka näyttävät taiteilijasta aivan uudenlaisen puolen.

Rudolf Koivun vaikuttava talvisota-aiheinen teos.

Rudolf Koivu on tehnyt myös mainospiirroksia ja lehtien kansikuvia, näitäkin on näyttelyssä esillä.

Kiinnostavaa on omin silmin ihmetellä myös esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan harvinaista ja mittaamattoman arvokasta Punaista joutsenta, vitriinissä esillä olevaa Aleksis Kiven kirjoittamaa ja Akseli Gallen-Kallelan kuvittamaa Seitsemän Veljestä-kirjan erikoispainosta, joita on Suomessa ainoastaan kolme kappaletta tai Emil Danielssonin omakuvaa – muun muassa.

Akseli Gallen-Kallela ikuisti Sastamalan maisemia useisiin teoksiinsa.

Gallen-Kallelan taiteesta saan kuulla taidekeräilijältä yhden yllätyksen

”Akseli Gallen-Kallelan kuuluisassa Poika ja varis-maalauksessa pojan mallina on ollut suurella todennäköisyydellä minun pappani”, mainitsee Ylönen, jonka tietämys jokaisesta taiteilijasta ja heidän töistään on hämmentävää.

Innostus, jolla hän taiteesta puhuu, on palavaa.

”En kyllästy taiteeseen koskaan, tässä pääsee irti työasioista kokonaan. En mieti autokauppoja silloin, kun syvennyn taiteeseen”, Levorannan Autoliikkeen toimitusjohtajana tunnettu mies sanoo.

Yksi futuristinenkin teos on näyttelyssä esillä – tässä Raimo Viitalan näkemys siitä, miltä hän kuvitteli Vammalan näyttävän vuonna 2020. Nyt eletään vuotta 2024, mutta ihan näin suuria muutoksia ei ole ainakaan vielä tapahtunut.

Sydän Sastamalassa – Keräilijän 70 vuotta-näyttely on onnistunut kokonaisuus, joka sisältää monta eri tarinaa ja jyhkeän palan historiaa. Luonnehtisin näyttelyä yllätykselliseksi elämykseksi – ja aitiopaikaksi nähdä maamme eturivin taiteilijoiden tuotantoa.

Esillä on muun muassa Akseli Kallen-Gallelan, Emil Danielssonin, Into Linturin, Kaapo Wirtasen, Rudolf Koivun, Raimo Viitalan ja Sakari Vapaavuoren teoksia.

Näyttely on auki 25.6.-11.8.2024 ti-su klo 12-18.

Lisää kuvia teoksista:

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko ja muut Sastamalan alueen komeat kirkot ovat innoittaneet taiteilijoita kautta aikojen.
Sakari Vapaavuori tunnetaan keraamisen kuvanveiston mestarina. Ilmeikäs saukko on hänen luomuksensa.
Raimo Viitala kokeili rohkeasti erilaisia tyylejä.