Kotokunnan henkilökunta ja asiakkaat ovat totutelleet vastaanottokeskuksen arkeen Sastamalassa.

Kotokunta valittiin palveluntuottajaksi Sastamalan vastaanottokeskukseen maahanmuuttoviraston (Migri) kilpailutuksessa, ja on toukokuusta saakka pyörittänyt toimintaa. Aiemmin toiminnasta vastasi Pihlajalinna Oy.

Kuinka vauhtiin on päästy?

Yksikönjohtaja Henna Heikkilä on tilanteeseen tyytyväinen.

”Siirto on mennyt kivasti. Arkeen ei hirveästi tullut muutoksia, täällä on tehty aiemminkin laadukasta asiakastyötä”, hän toteaa.

”Teemme Migrille työtä – ja siellä luodaan raamit, joiden puitteissa me toimimme. Dataa keräämällä varmistamme, että kaikki tarvittavat palvelut saadaan tuotettua, ja tiedot ovat jatkuvasti ajan tasalla.”

Käytännössä tämä on tarkoittanut työntekijöille useiden uusien tietokoneohjelmien ja erilaisten sovellusten ahkeraa opettelemista. Pihlajalinnan aikaisella henkilökunnalla oli mahdollisuus siirtyä Kotokunnan palvelukseen vanhoina työntekijöinä, joten suurin osa jatkoi työssään.

Tilat ja perusasiat ovat samat – mutta uudistuksen tuuletkin ovat puhallelleet.

”Uusien ohjelmien opettelemisessa on ollut oma työmaansa. Joskus uusien ohjelmien ja käytänteiden omaksuminen saattaa tuottaa joillekin harmaita hiuksia, mutta hyvin meillä on mennyt”, naurahtaa Heikkilä.

”Asiakkaiden arkeen tämä ei ole juurikaan vaikuttanut, toiminta on jatkunut aika lailla samalla tavalla kuin ennenkin.”

Muutoksia toimistokäytäntöihin

Toimistokäytäntöihin on tuotu joitakin uudistuksia.

Käytössä uutena asiana on ”respa” eli vastaanottotiski, jossa asiakas voi kertoa asiansa – ja josta hänet ohjataan eteenpäin.

Tämä on selkeyttänyt asiointia sekä asiakkaiden että henkilökunnan mielestä.

”Vuorossa oleva ohjaaja ottaa henkilön vastaan, ja jatko-ohjaa eteenpäin. Kaiken kaikkiaan arki on nyt organisoidumpaa”, selvittää Heikkilä.

Suurin osa vastaanottokeskuksen asiakkaista Sastamalassakin on ukrainalaisia.

”Heidän kotiutumisensa on helpompaa kuin monista muista maista tulevien maahanmuuttajien, sillä kulttuurierot ovat pienempiä”, näkee Heikkilä.

”Ukrainalaiset haluavat hanakasti työelämään, he ovat motivoituneita työntekoon. Kielitaito on suurin haaste, työelämässä se on oleellinen asia.”

Vastaanottokeskukset järjestävät suomenkielen opetusta asiakkailleen.

”TE-palvelut on merkittävin taho kielten opiskelussa, ja kansalaisopistotkin järjestävät kursseja.”
Henna Heikkilä luonnehtii vastaanottokeskusta ”pienen pieneksi yhteiskunnaksi”.

”Täältä saa sosiaali- ja terveydenhuoltopuolen palvelut ja sairaanhoitajan ohjausta. Autamme myös, mikäli tarvitaan lastensuojelullisia toimia. Täällä on näkyvillä koko elämän kirjo, kaikki mitä siihen kuuluu.”

Apua arkisiin asioihin 

Asiakkaat saavat apua moniin ihan arkisiin käytännön asioihin, kuten viranomaisten kanssa asioimiseen, lomakkeiden täyttämiseen tai vaikkapa pyykkivuoron varaamiseen. Heitä autetaan myös työllistymään ja hakeutumaan opintojen pariin.

”Ne ovat sellaisia konkreettisia, tavallisia asioita.”

Niin kuin missä tahansa sosiaali- ja terveyspuolen tehtävissä turvallisuuteen kiinnitetään vastaanottokeskuksessakin erityistä huomiota.

”Toisinaan työntekijät joutuvat selvittelemään vaikeitakin tilanteita, joissa voi olla läsnä monenlaista tunnetta”, mainitsee Heikkilä.

”Kielimuurin takia tilanteet ovat erityisiä, ja henkilöstön tulee toimia ratkaisukeskeisesti ja rauhallisesti – joskus joutuu myös käyttämään luovuutta asioiden selvittämiseen. Mikäli turvallisuusuhkaa ilmenee, on viranomaisyhteistyö poliisin kanssa ensisijainen tapa toimia”, kertoo Heikkilä.

”Työntekijöiden kanssa käydään kaikki turvallisuuteen liittyvät asiat huolellisesti läpi, ja työtehtävät ”kentällä”, esimerkiksi kotikäynnit asiakkaiden luona tehdään aina pareittain”, hän linjaa.

”Tarvittaessa meillä on käytettävissä myös vartijapalvelut. Turvallisuudesta huolehtiminen on erittäin tärkeää. Onneksi häiriöitä on aika vähän.”

Turvallisuus tärkeää

Onko Sastamalassa ollut turvallisuuteen liittyvää huolta viime aikoina?

”Täällä on ainakin nyt meidän aikanamme ollut melko rauhallista. Tunteenpurkauksiin tässä työssä pitää tottua, mutta väkivaltakohtaukset ovat tietysti asia erikseen. Sellaisia ei täällä ole nyt esiintynyt”, toteaa Heikkilä.
Yksikönjohtaja suuntaa runsaat kiitokset osaavan henkilökunnan lisäksi myös vapaaehtoistahoille.

”Viime viikolla minulla oli palaveri maahanmuuttokoordinaattori Pirjo Raunion kanssa. Vapaaehtoistyöllä on valtava rooli tässä kaikessa, ja teemme hyvää yhteistyötä. Ihmisillä on suuri halu auttaa. Se on ollut hienoa huomata.”

Kotokunta yrityksenä on pelkästään vastaanottokeskustoimintaan erikoistunut toimija.

”Maahanmuuttotilanteen vuoksi vastaanottokeskukset ovat jatkuvassa aaltoliikkeessä”, Heikkilä tietää.
Keskuksia on perustettu ja lakkautettu tilanteen ja tarpeen mukaan.

Tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset voivat hakea oikeutta kotikuntaan ja siirtyä kuntalaiseksi oleskeltuaan yhtäjaksoisesti vuoden Suomessa.