Rivitaloalueelta kuuluu kotkotusta.
Ja toden totta, Sirpa Jokisalolla on kesäkanala rivitaloasuntonsa takapihalla.
Jokisalo on aina pitänyt kanoista, kiintymys niihin alkoi jo omassa lapsuudenkodissa, jossa hän sai tutustua niihin ensimmäisen kerran.
Sirpa Jokisalo perusti aikuisiällä oman luomukanalan.
Hänen maatilallaan Suodenniemellä tepsutti silloin peräti 2500 kanaa.
Pari vuotta sitten Jokisalo myi tilansa, ja siirtyi asumaan Kiikoisiin rivitaloasuntoon.
Kanat ovat kiinnostaneet myös naapurustoa ja ohikulkijoita.
”Joka päivä tässä joku käy niitä katsomassa”, Jokisalo kertoo.
Joskus porukkaa kerääntyy kanahäkin ympärille enemmänkin.
”Kyllä se on aina vaihtelua tavanomaiseen, näitä on kiva seurata”, tuumii naapurissa asuva Kalevi Mäkelä.
”Kun ne munivat, niin kyllä se ääntely kuuluu meille asti”, hän mainitsee.
Paikalle pyrähtävät myös sisarukset Alisa ja Aida Koskinen.
Tytöt ovat tulleet kanoja katsomaan jo useamman kerran, koska heidän mummulansa on ihan lähellä.
Tällä kertaa tytöillä on tuliaisiakin, pussillinen herkkuja nokittavaksi.
”Kanat ovat söpöjä”, he sanovat. Niiden touhuiluja on kiinnostavaa katsella.
Koska Sirpa Jokisalo ei ole vielä keksinyt kanoille nimiä, niin Alisa ja Aida ryhtyvät miettimään viisikolle sopivia nimiä.
Ja ilman sen kummempia kananristiäisiä kanat saavat nimikseen Pulla, Ruska, Keksi ja Minttu.
Toimittaja saa keksiä viimeisen nimen, koska tytöt eivät oikein pääse yhteisymmärrykseen siitä, mikä viidennen kanan nimi olisi.
”Voisiko se olla Saara?”, ehdotan.
Molemmat nyökkäävät hyväksyvästi. Ja asia on sillä selvä – nyt kaikilla on nimi.
Kanat ilahduttavat myös pitämällä huolen siitä, että Jokisalon ei tarvitse kaupasta ostaa munia.
”Kyllä ne minun tarpeisiini munivat ihan riittävästi.”
Hän syöttää kanoilleen muun muassa kauraa ja kananrehua.
Kanat hän hankki Laviasta luomutilalta.
