Puinnit käyntiin tavanomaisessa aikataulussa – Syysviljojen sato ei näytä Juha Jartun mukaan kaksiselta, mutta kevätviljoista on odotettavissa enemmän

Pekka Jarttu valmistautui heinäkuun 29. päivä syksyn 2024 puinteihin Huittisissa.

Elokuu on ennättänyt jo pitkälle, mutta pellot odottavat vielä puimureita.
Huittislainen Juha Jarttu kieltää, että viljojen valmistuminen olisi kuitenkaan varsinaisesti myöhässä.
Jartulla puimaan päästiin viime viikolla.

“Maanantaina heinäkuun 29. päivä kello 14.18”, Jarttu tarkistaa puhelimestaan.

Ajankohta on Jartun mukaan varsin tavanomainen.

“Pari viimeistä kesää pellolle on päästy poikkeuksellisen aikaisin, joten ehkä sen takia tämä ajankohta tuntuu nyt myöhäiseltä. Lisäksi jossain vaiheessa näytti kyllä siltä, että tänä vuonnakin puimaan päästäisiin aikaisemmin.”

Jartulla syysvehnät saatiin puitua jo viime viikolla. Syysviljojen osalta ruisvehnää on vielä jonkin verran pellossa.

“Ruisvehnä on herkkä itämään tähkää, minkä vuoksi yritämme saada myös sen puitua mahdollisimman pian pois.”

Syysviljat talvehtivat huonosti

Viljelijän näkökulmasta kulunut kesä on ollut jälleen kerran epätavallinen. Oikeastaan kesä oli ja meni jo toukokuussa.

“Silloin oli pitkä, poikkeuksellisen lämmin ja kuiva jakso. Vettä toivottiin ja sitä tulikin, mutta ei välttämättä ihan parhaaseen aikaan. Kevätviljojen kannalta ajankohta oli ihan hyvä, mutta syksyllä kylvetyt viljat olisivat kaivanneet kosteutta jo aiemmin”, Jarttu kertaa.

Jartun mukana syysviljojen osalta sato onkin tänä vuonna huonoin koko sinä aikana, kun syysviljoja on Jartulla viljelty.

“Vain yhtenä vuonna tilanne oli vielä kehnompi, mutta silloin ratkaisimme asian jo keväällä ja kylvimme pellot talven jäljiltä uudelleen. Tänä vuonna syysviljojen päätettiin antaa kasvaa, mutta lopputulos ei ole kaksinen.”

Jartun mukaan jo syysviljojen talvehtiminen oli huonoa ja alkukesän kuivuus viimeisteli huonon tuloksen.

Kevätviljoista odotettavissa parempi sato

Kevätviljojen sadosta Jarttu odottaa parempaa. Tarkemmin tilanne selviää pian, sillä pitkää väliä syysviljojen ja kevätviljojen puintiin ei tule.

“Meillä on jonkin verran kohtuuaikaista kauraa, mitä päästään puimaan mahdollisesti jo tällä viikolla, ellei sade tule kiusaamaan tilannetta.”

Sen jälkeen vuorossa ovat kevätvehnät.

“Olemme yrittäneet ajoittaa lajikkeita sen mukaan, että kaikki ei valmistuisi kerralla, mutta toisaalta niin, että pitkiä taukojakaan ei tulisi. Nyt näyttää siltä, että tahti on aika sopiva”, Jarttu kertoo.

Tänä kesänä myös rikkaruohot ovat olleet jonkin verran syysviljojen kiusana.

“Sateet ovat vaikuttaneet harmillisesti siihen, että rikkaruohot ovat päässeet itämään syysviljojen joukossa moneen kertaan”, Jarttu harmittelee.

Kevätviljojen kanssa ruiskutukset osuivat Jartulla paremmin kohdalleen ja vastaavalta harmilta on niiden osalta vältytty.

Pelloilla ei vielä ole pehmeää

Vettä on viime viikkoina satanut lähes joka päivä, mutta Juha Jartun mukaan se ei ainakaan vielä suuremmin haittaa puinteja.

Sade on ollut kuuroittaista ja maanantainakin Jartulla päästiin toisella pellolla puimaan, vaikka toisella vettä tuli kaatamalla.

“Onneksi maat eivät ole päässeet vielä pehmenemään. Puitu vilja voisi toki olla kuivempaa ja valmiimpaa, mutta sadekosteus ei ole siihen vaikuttanut.”

Kiirettä Jartulla riittää paitsi puintien, myös kylvöjen osalta. Juha aikoo tänä vuonna kylvää ensimmäistä kertaa syysrapsia tilalle hankitulla robotilla.

“Rapsi pitäisi saada kylvettyä mahdollisimman pian, mieluummin eilen kuin huomenna, ehdottomasti tällä viikolla”, hän kertoo.

Kylvömielessä kelit näyttävät tällä hetkellä mukavilta, sillä lämpöä tuntuu riittävän sopivasti.
“Niin kylvöjen kuin puintien onnistumisen kannalta nyt saisi olla sellainen pieni poutajakso”, Jarttu toivoo.

  • jukkakeskinen

    Kyllä on EU tuet pieniä kun joutuu tommosilla ritsoilla puinti hommiin. Kaikenlisäks noita on pääsääntöisesti vaan yks/maatila. Olen kuullut niinkin huonosta rahanjaosta EU:lta, ettei niitä pysty enää uusiinkaan kun vaan jokatoinen vuosi, että sääliksi käy! Niin ja kateeksi.

    • Mullikuhnuri

      Nykyään tilojen peltoala on kasvanut asutustilojen seitsemästä hehtaarista satoihin hehtaareihin. Puinnit on tehtävä silloin, kun vilja on tuleentunut ja sää sallii, eikä pelto ole pehminnyt sateista. Aikaikkuna puinnille on pieni, jos aikoo saada satonsa talteen täysimääräisesti ja hyvälaatuisena. Sateet nostavat kustannuksia, jos viljaa joutuu kuivaamaan normaalia enemmän. Laatukin tuolloin heikkenee ja leipävilja muuttuu halvaksi rehuksi.
      Ennenvanhaan lainattiin naapurin koneita silloin, kun ne ehtivät. Nyt niitä avuliaita naapureita ei enää ole, kun pellot ovat vaihtaneet omistajaa tai ovat vuokralla isommilla viljelijöillä. Viljatilojen lukumäärä on romahtanut, mutta keskimääräinen koko on moninkertaistunut. Nämä nykyviljelijät, jotka saavat elantonsa maa- ja metsätaloudesta, painavat töitä omilla pelloillaan puintiaikaan aamukasteen kuivumisesta iltamyöhään kasteen nousuun asti. Eivät he ehdi puimaan muiden peltoja. Leikkuupuimurin pitää olla oma ja tarkoitukseen riittävä, jotta työt tulevat tehdyksi ajallaan.. Muita töitä kyllä tehdään urakoitsijoiden konein, kun aikataulu ei ole tiukka.
      EU-tuista on vaikeaa päästä eroon, se kun edellyttäisi, että alkutuotanto saisi korkeamman tuottajahinnan tuotteistaan ja kuluttajat maksaisivat enemmän ruoastaan. Koska ruokateollisuus ja kaupat eivät suostu leikkaamaan voittojaan eikä kauppa kykene nostamaan hintojaan riittävästi, tuottajahintoihin ei saada korotuksia, joilla maatalous pysyisi hengissä. Tuet myös ovat huoltovarmuuden vuoksi välttämättömiä; kotimaisen ruoan tuotannon on säilyttävä. Lisää haasteita tuo ilmastonmuutos, joka jo nyt vaikeuttaa viljelyä.

Kommentointi ei ole käytössä.